Käsitteiden kehittäminen kuuluu hyvinvoinnin mittaamiseen
- Moniselitteinen käsite vaatii perusteellisen pohdinnan
- Käsitteistä kysymyksiin
- Silta käsitteiden ja lomakekysymysten välille
- Käsitteiden testaus kuuluu tilastojen lomakesuunnitteluun
- Operationalisoinnin ymmärtäminen tärkeää
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Käsitteiden testaus kuuluu tilastojen lomakesuunnitteluun
Surveytutkimuksesta on tullut tilastovirastojen ja vastaavien suurten laitosten vakiintunut tiedonhankintapa. Tähän vakiintuneisuuteen kuuluu tutkimusten tietosisällön kommunikointi muuttujina ja lomakekysymyksinä. Euroopan unionin vaikutuksesta tällainen käytäntö näyttää vain vahvistuvan. Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat välittää uudet tietosisällöt yleensä muuttujina ja niiden operationaalisina määritelminä (ohjeet muuttujien mittaamisesta). Siihen, mitä muuttujilla tai kysymyksillä tavoitellaan, on vaikea löytää täsmällistä vastausta.
Siksi käsitteiden testaus toteutetaan lomakeluonnoksesta lähtien ja tavoitteena on selvittää, mitä kysymyksillä on tarkoitus tutkia tai mitata. Tulkitsevatko kyselyyn vastaavat henkilöt lomakekysymykset siten kuin kysyjä on tarkoittanut? Kansalaisten näkökulmia selvitetään laadullisia ryhmä- tai yksilöhaastatteluja käyttäen. Esitän esimerkkeinä tämän tyyppisestä lähestymistavasta koetun köyhyyden ja itsearvioidun terveyden käsitteiden testauksen. Koettua köyhyyttä ja itse arvioitua terveyttä käytetään subjektiivisen köyhyyden ja subjektiivisen terveyden indikaattoreina.
Merja Kallio (2004) vertaili tilastossa käytettyjä köyhyyden määritelmiä kansalaisten käsityksiin köyhyydestä. Eurooppalaisen tulo- ja elinolotutkimuksen pilottitutkimuksessa koetun köyhyyden kysymykset koskivat rahojen riittävyyttä ja minimitoimeentuloa. Jälkimmäisessä kysymyksessä vastaajaa pyydetään määrittelemään summa, jolla hänen kotitaloutensa tulisi toimeen kuukauden. Näihin kysymyksiin saadun vastauksen perusteella köyhäksi luokiteltu kansalainen ei kuitenkaan välttämättä luokitellut itseään köyhäksi vaan pienituloiseksi.
Kysymyksiin vastanneet eivät arvioineet köyhyyttä pelkästään tulojen perusteella, vaan ottivat huomioon myös muita tekijöitä. Köyhyys oli moniselitteisempi ilmiö kuin tilastot sen kuvaavat. Merja Kallio toteaakin, että köyhyyttä olisi hyvä tutkia myös kansalaisten näkökulmasta, jotta olisi tietoa ilmiöalueesta tilastotiedon rinnalla ja sen tulkinnan avuksi.
Sosiaalitutkimuksessa käytetään usein arkikielen käsitteitä, joilla on selvä tehtävä jokapäiväisessä elämässä. Tutkimuskäyttöä varten olisi kuitenkin tarpeen tietää tällaisen käsitteen täsmällinen merkitys eli miten tiedonkeruihin vastaavat henkilöt ymmärtävät käsitteen vastatessaan kysymyksiin. Tällainen käsite on esimerkiksi terveys. Subjektiivista terveyttä tutkitaan yhdellä kysymyksellä: "Yleisesti ottaen minkälainen terveydentilasi on? Onko se erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, huono vai erittäin huono?"
Kysymys on helposti ymmärrettävä, koska se vastaa sitä tapaa, jolla yleensä puhutaan terveydestä. Kysymyksen validiteettia on tutkittu paljon ja sitä pidetään luotettavana terveyden mittarina (ks. Manderbacka 1998). Oman terveyden arvio muodostuu kuitenkin monenlaisista ajan mittaan muuttuvista elementeistä (Ahola 2005). Vaikka terveyden kokemista voidaankin mitata luotettavasti yhdellä kysymyksellä, kysymykseen saatujen vastausten tulkinta vaatii sen selvittämistä, minkälaisiin asioihin kysymykseen vastaavat ihmiset arvionsa liittävät.
Päivitetty 12.12.2011