Käsitteiden kehittäminen kuuluu hyvinvoinnin mittaamiseen

  1. Moniselitteinen käsite vaatii perusteellisen pohdinnan
  2. Käsitteistä kysymyksiin
  3. Silta käsitteiden ja lomakekysymysten välille
  4. Käsitteiden testaus kuuluu tilastojen lomakesuunnitteluun
  5. Operationalisoinnin ymmärtäminen tärkeää

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Silta käsitteiden ja lomakekysymysten välille

Hox—De Jong-Gierveld (1990) ovat kuvanneet erilaisia lähestymistapoja käsitteiden kehittämiseen ja valottaneet niiden tieteenfilosofisia perusteita. Koska sosiaalitutkimuksen konstruktiot ovat usein monimutkaisia ja niillä on epäsuora suhde niiden tilastolliseen mittaamiseen, tutkijan on perusteltava, kuinka hän on päätynyt konstruktiosta kysymykseen. Usein kuitenkin käytännössä toimitaan ikään kuin käsitteiden kehittäminen ja niiden operationalisointi olisivat erillisiä prosesseja.

Hox (1997) esittää tähän teorian ja empirian kohtaamattomuuden ongelmaan kahdenlaisia lähestymistapoja ja niitä tukevia metodeja. Teorialähtöiset (ylhäältä alas) lähestymistavat lähtevät käsitteistä ja pyrkivät kohti empiirisiä indikaattoreita. Aineistolähtöisissä (alhaalta ylös) lähestymistavoissa taas rakennetaan teoriaa empiirisistä aineistoista lähtien ja työskennellään kohti teoreettisia konstruktioita.

Teorialähtöisissä lähestymistavoissa teoreettisia käsitteitä jäsennellään jakamalla tutkittava aihe osa-alueisiin erilaisia analyysimetodeja käyttäen. Näiden osa-alueiden tai alaulottuvuuksien avulla täsmentyvät teoreettisten konstruktioiden merkitykset. Seuraavaksi niille määritellään empiiriset vastineet. Esimerkkejä tällaisista lähestymistavoista ovat "dimensioindikaattorianalyysi" (Dimension/ indicator Analysis), "semanttinen analyysi" (Semantic Analysis) ja "fasettianalyysin tekniikat" (Facet Design).

Yleisimmin sosiaalitutkimuksessa on käytetty dimensioindikaattorianalyysia. Se muistuttaa logiikaltaan edellä kuvattua Allardtin käyttämää menettelytapaa. Sitä ovat edistäneet etenkin Lazarsfeld (1972) ja Fiske (1971), ja menetelmä on yleisesti käytetty. Menettelytapa selviää parhaiten subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteen operationalisointia koskevan esimerkin avulla (ks. kuvio).

Kuvio 2. Hyvinvoinnin käsitteellistäminen*.

Lähde: Andrews—Whithey 1976.

Andrews ja Withey (1976) etenevät subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteellistämisessä jäsentelemällä käsitteen osa-alueita ja hyvinvoinnin kriteereitä. Heidän erittelemänsä alueet perustuvat aikaisempiin pilottitutkimuksiin. Tuloksena on luettelo hyvinvoinnin osa-alueita (esim. asuminen, työ ja perhe-elämä), joiden avulla hyvinvoinnin käsite täsmentyy. Hyvinvoinnin arvioinnin kriteerejä ovat arvot, standardit ja tavoitteet, joilla henkilö arvioi suhtautumistaan kuhunkin alueeseen. Kriteerejä ovat esimerkiksi elintaso, riippumattomuus, ilo ja turvallisuus. Mittausinstrumentin suunnittelu etenee vastausskaalojen suunnitteluun saakka. Lopputuloksena Andrews ja Withey kykenivät rakentamaan suuren määrän surveykysymyksiä, jotka liittyvät subjektiivisen hyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä suhteuttamaan nämä konstruktioihin.

Vaihtoehtoinen tapa käsitteiden muodostamiseen tai niiden kehittämiseen lähtee empiirisistä aineistoista. Aineistolähtöiset lähestymistavat käyttävät kvantitatiivista tai kvalitatiivista aineistoa lähtökohtana käsitteiden ja teorioiden kehittämiseen. Hox kuvaa kolme tätä prosessia ohjaavaa lähestymistapaa. Niistä ensimmäinen on sisällön poiminta (Content Mapping). Siinä suuresta joukosta aiheeseen liittyviä kysymyksiä jäsennellään teoreettisiksi konstruktioiksi tilastollisia menetelmiä käyttäen. Kaksi muuta lähestymistapaa perustuvat arkikieleen. Ensimmäinen näistä (Symbolic Interactionism) soveltaa symbolisen interaktionismin metodeja konstruktioiden muodostamiseen. Toinen taas käyttää käsitteiden kartoittamiseen kognitiivisesta tutkimuksesta johdettuja menetelmiä.

Hoxin mukaan käytetystä metodista riippumatta tärkeintä on, että käsitteiden kehittäminen on systemaattinen ja jatkuva prosessi, jonka lopputuloksena on surveykysymyksen prototyyppi. Vasta tämän jälkeen ovat edessä tavanomaiset tiedonkeruun otoksiin ja lomakekysymysten muotoiluihin liittyvät kysymykset.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Käsitteiden kehittäminen kuuluu hyvinvoinnin mittaamiseen

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute