Joustava korkeakoulujärjestelmä lisää koulutuksen tasa-arvoa

  1. Vanhempien koulutus vaikuttaa opintojen aloittamiseen
  2. Suomessa on monta tapaa päästä korkeakouluun
  3. Yhdeksällä kymmenestä opiskelijasta on työkokemusta ennen opintojen alkua
  4. Valtaosa opiskelijoista pitää taustaansa keskiluokkaisena
  5. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on tasa-arvoinen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Valtaosa opiskelijoista pitää taustaansa keskiluokkaisena

Eurostudent-tutkimusta mukaillen suomalaisilta opiskelijoilta kysyttiin myös sitä, mihin sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan opiskelija sijoittaisi vanhempansa asteikolla yhdestä kymmeneen (ks. oheinen taulukko). Kyseessä on siis opiskelijan subjektiivinen arvio omien vanhempien asemasta, ja joidenkin koulutusalojen osalta tulokset perustuvat melko pieniin vastaajamääriin.

Taulukko 1. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden vanhempien sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema heidän lastensa arvioimana* vuonna 2009. Prosentta.

Koulutus-
ala
 		 Alhainen asema          Korkea asema
1 ja 2 3 ja 4 5 ja 6 7 ja 8 9 ja 10
%
Ammattikorkeakoulu
Kulttuuriala sekä humanistinen ja kasvatusala 2 14 42 36 6
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1 12 33 47 7
Luonnonvara- ja ympäristöala 1 14 34 43 8
Tekniikan ja liikenteen ala sekä luonnotieteiden ala 5 17 31 40 7
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3 13 36 42 6
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 10 30 47 6
Ammattikorkeakouluopiskelijat yhteensä 3 14 34 42 7
 
Yliopisto
Humanistinen ja teologian ala 1 16 34 40 9
Kasvatustieteellinen ala 1 16 27 43 13
Kauppatieteellinen ala 1 16 27 45 12
Kuvataiteen, musiikin ja teatterin ala sekä taideteollinen ala 1 16 35 35 11
Liikuntatieteellinen ja terveystieteiden ala 5 15 38 41 1
Luonnontieteellinen ala 3 15 34 44 4
Lääketieteen, eläin- ja hammaslääketieteen sekä farmasian ala 1 5 19 63 13
Maatalous-metsätieteellinen ala 0 22 24 54 0
Oikeustieteellinen ala 4 13 23 49 11
Teknillistieteellinen ala 2 13 32 46 7
Yhteiskuntatieteellinen ja psykologian ala 4 13 35 43 6
Yliopisto-opiskelijat yhteensä 2 14 31 45 8
 
Kaikki opiskelijat 3 14 32 43 7
* Tutkimuksen kysymys: "Mihin sijoittaisit omat vanhempasi seuraavalla sosiaalista ja yhteiskunnallista asemaa kuvaavalla asteikolla yhdestä kymmeneen?"

Lähde: Saarenmaa ym. 2010.

Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksissa ei ole suuria eroja. Tämä on kenties yllättävää kun otetaan huomioon, että yliopisto-opiskelijoiden vanhemmilla on useammin korkeakoulutus ja he työskentelevät johtaja- tai asiantuntijatehtävissä selvästi enemmän kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhemmat. Tuloksia voi tulkita niin, että sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema koostuu monista muistakin asioista kuin koulutuksesta ja ammatillisesta asemasta.

Suurin osa opiskelijoista pitää taustaansa keskiluokkaisena. Opiskelijoista 43 prosenttia arvioi vanhempiensa sosiaalisen ja yhteiskunnallisen aseman melko korkeaksi (pisteet 7–8), ja vajaa kolmannes vanhemmista sijoittui asteikon keskivaiheille (pisteet 5–6). Melko alhaiseksi (pisteet 3–4) vanhempiensa aseman arvioi 14 prosenttia opiskelijoista. Ääripäihin sijoittui melko vähän vanhempia: 3 prosenttia alimpaan (pisteet 1–2) ja 7 prosenttia ylimpään ryhmään (pisteet 9–10).

Tulokset vaihtelivat koulutusaloittain: lääketiedettä ja oikeustiedettä opiskelevilla oli selvästi useammin kuin muilla opiskelijaryhmillä melko hyvä tai hyvä yhteiskunnallinen tausta. Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen tausta eroaa opiskelupaikkakunnittain siten, että pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijoilla on elitistisempi tausta kuin vaikkapa Lapin, Joensuun tai Vaasan yliopistojen opiskelijoilla (Nori 2011).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2011