Joustava korkeakoulujärjestelmä lisää koulutuksen tasa-arvoa
- Vanhempien koulutus vaikuttaa opintojen aloittamiseen
- Suomessa on monta tapaa päästä korkeakouluun
- Yhdeksällä kymmenestä opiskelijasta on työkokemusta ennen opintojen alkua
- Valtaosa opiskelijoista pitää taustaansa keskiluokkaisena
- Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on tasa-arvoinen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yhdeksällä kymmenestä opiskelijasta on työkokemusta ennen opintojen alkua
Euroopassa on tavallisinta mennä suoraan koulun penkiltä korkeakouluun ja valmistua ilman yli 12 kuukauden keskeyttämisiä. Näin etenee kaksi kolmesta eurooppalaisesta opiskelijasta, ja alle 25-vuotiaiden joukossa keskeytyksettä opiskelleiden osuus on kolme neljästä. Pohjoismaat (Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi) ovat poikkeus, sillä yli puolet pohjoismaisista opiskelijoista pitää vähintään vuoden mittaisen tauon opinnoissaan toisen asteen koulutuksen päättymisen ja korkeakoulusta valmistumisen välillä.
Suomessa jopa kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta on pitänyt vähintään vuoden mittaisen tauon ennen opintojen aloittamista. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijat olivat yleensä töissä välivuotensa aikana. Työssäkäynti oli yleisin välivuoden viettotapa riippumatta siitä, missä opintojen vaiheessa välivuosi oli pidetty.
Kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoiden pitämistä välivuosista 42 ja yliopisto-opiskelijoiden välivuosista 38 prosenttia oli kulunut työssä kotimaassa. Toiseksi yleisin tapa viettää välivuosi oli suorittaa ase- tai siviilipalvelus. Kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoiden välivuosista 27 ja yliopisto-opiskelijoiden välivuosista 23 prosenttia kului asevelvollisuutta suorittaessa.
Yhdeksällä kymmenestä suomalaisopiskelijasta on työkokemusta ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Mies- ja naisopiskelijoilla työkokemusta on suunnilleen yhtä paljon.
Opiskelijoilla oli myös muita välivuoden viettotapoja kuten ulkomailla opiskelu, avoimessa korkeakoulussa tai kansanopistossa opiskelu, vanhempainvapaa, työttömyys, matkustelu, harrastaminen, työharjoittelun suorittaminen, pääsykokeisiin lukeminen tai sairaudesta toipuminen.
Opiskelijoiden työkokemuksessa on vanhempien koulutuksen mukaisia eroja. Vähän koulutettujen vanhempien lapset olivat yleensä työskennelleet säännöllisesti (yli 20 tuntia viikossa tai yli vuoden ajan) ennen korkeakouluopintojen alkua. Sen sijaan hyvin koulutettujen vanhempien lasten työkokemus oli muita yleisemmin osa-aikaisista tai epäsäännöllisistä töistä (alle 20 tuntia viikossa tai alle vuoden ajalta). Hyvin koulutettujen vanhempien lapsista 13 prosentilla ja vähän koulutettujen vanhempien lapsista 6 prosentilla ei ollut työkokemusta ennen korkeakouluopintoja (Eurostudent IV 2008–2011).
Myös muilla pohjoismaisilla korkeakouluopiskelijoilla on yleensä työkokemusta ennen opintojen alkua. Sen sijaan monissa Etelä-Euroopan maissa puolella korkeakouluopiskelijoista ei ole minkäänlaista työkokemusta korkeakouluopintoja edeltävältä ajalta (Eurostudent IV 2008–2011).
Päivitetty 12.12.2011