Äänioikeus on poliittisen kansalaisuuden perusta
- Äänioikeuden merkitys
- Äänestämättä jättäminen vinouttaa päätöksentekoa
- Vaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät
- Maiden välillä suuret äänestysaktiivisuuden erot
- Vaaliosallistuminen heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät
Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto vaaliosallistumiseen vaikuttavista asioista. Institutionaalisista tekijöistä keskeisimpiä ovat vaalijärjestelmä ja äänestämättä jättämiseen liittyvät sanktiot. Äänestysaktiivisuuden on havaittu olevan runsainta suhteellista vaalitapaa käytettäessä, mutta toistaiseksi ei tiedetä, mihin sen aktivoiva vaikutus perustuu (Blais—Aarts 2006). Australiassa, Belgiassa, Kreikassa, Kyproksessa ja Luxemburgissa käytössä oleva äänestyspakko lisää huomattavasti äänestämistä.
Taulukko 1. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät.
| Makrotaso Institutionaaliset tekijät |
Puoluejärjestelmä |
Sosioekonominen ympäristö |
| Vaalijärjestelmä, vaalitapa, vaalipiirien lukumäärä, vaalipiirin koko | Puolueiden sekä uskonnollisten, ammatillisten ja muiden sosiaalisten ryhmien väliset linkit | Väestön koko, väestön keskittyminen, väestön stabiliteetti |
| Äänestyspakko | Vaalien kilpailullisuuden aste | Aikaisempi äänestysaktiivisuus |
| Äänestysikäraja | Puoluekentän fragmentaatio (puolueiden lukumäärä) | Taloudellinen kehitys |
| Rekisteröintiin liittyvät järjestelyt | Puoluekentän polarisaatio (puolueiden ideologinen etäisyys toisistaan) | Lukutaidon taso |
| Rinnakkaiset vaalit | ||
| Äänestämisen ajankohta | ||
| Vaalien tiheys | ||
| Vaalien ratkaisevuus | ||
| Vaalien demokraattisuuden aste | ||
| Mikrotaso Sosiodemografiset tekijät |
Sosioekonomiset tekijät |
Sosiaalipsykologiset tekijät |
| Sukupuoli | Koulutus | Uskonnollisuus |
| Ikä | Yhteiskuntaluokka | Puoluejäsenyys |
| Sukupolvi | Tulot | Puoluesamastuminen |
| Etninen tausta | Omistaminen (asumismuoto) | Äänestämistä koskeva velvollisuudentunne |
| Siviilisääty | Työmarkkina-asema | Kiinnostus politiikkaa kohtaan |
| Muuttotiheys | Poliittinen tietotaso | |
| Järjestöjen jäsenyys | Subjektiivinen kansalaispätevyys ja politiikan responsiivisuus | |
| Ammattiyhdistyksen jäsenyys | Tyytyväisyys maan taloudelliseen tilanteeseen | |
| Asuinpaikka (maaseututaajama) | Tapaäänestäminen | |
| Persoonallisuuspiirteet |
Lähde: Wass 2008.
Puoluejärjestelmän kannalta merkittäviä ovat puolueiden yhteydet uskonnollisiin, ammatillisiin ja muihin sosiaalisiin ryhmiin. Yhteydet helpottavat asioiden seuraamista ja äänestyspäätöksen tekemistä niiden äänestäjien joukossa, jotka seuraavat vain vähän politiikkaa (Powell 1980). Lisäksi muun muassa vaalien kilpailullisuuden taso sekä puolueiden määrä ja niiden ideologinen etäisyys toisistaan vaikuttavat (Aarts—Wessels 2005; Blais—Aarts 2006; Cox—Munger 1989).
Väestön keskittymisellä, väestön vakaudella, aikaisemmalla äänestysaktiivisuudella, taloudellisella kehityksellä sekä lukutaidon asteella on havaittu olevan positiivinen yhteys vaaliosallistumiseen (Blais—Dobrzynska 1998). Lisäksi äänestämisen on havaittu olevan vahvasti sidoksissa sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan ja siviilisäätyyn sekä koulutukseen, yhteiskuntaluokkaan, tulotasoon ja omistamiseen (Wolfinger—Rosenstone 1980).
Tutkimusten mukaan myös uskonnollisuus, puoluesamastuminen, äänestämistä koskeva velvollisuudentunto, politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus ja politiikan tuntemus vaikuttavat äänestämiseen. Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on tarkasteltu persoonallisuuspiirteiden vaikutusta vaaliosallistumiseen (Mondak 2010).
Päivitetty 26.9.2011