Suomi on kirjastojen käytön kärkimaa
Kuinka kauan vielä?
- Käänne laskuun monilla mittareilla
- Suunta alas myös tieteellisissä kirjastoissa
- Nettikäynnit lisääntyneet
- Työllisyyskehitys vaatimatonta
- Menot kasvaneet hitaammin kuin bkt
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Menot kasvaneet hitaammin kuin bkt
Yleisien kirjastojen menot eri kohteisiin kasvoivat vuosina 1999–2008 selvästi hitaammin kuin bkt (Kuvio 4). Henkilöstömenot ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin aineistomenot 2000-luvulla. Tämä on kiinnostavaa, koska kirjastohenkilöstön palkkataso on yhä varsin heikko koulutukseen nähden.
Tieteellisten kirjastojen menojen kohdalla on tapahtunut suurin piirtein samanlainen kehitys ainakin vuosina 2002–09, joskin menot ovat kasvaneet.
Kuvio 4. Yleisten kirjastojen kulut ja bkt 1999–2009, 1999 = 100
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot taulu 1,2 ja 3 ja 4. Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Olisi lyhytnäköistä ryhtyä vähentämään julkisia panostuksia kirjastoihin vain sen takia, että käynti- ja lainausluvut ovat pienentyneet. Emmehän tiedä vaikkapa sitä, miten ja millä nopeudella e-kirja saa jalansijaa kirjastoissa.
On selvää, että kirjastoala miettii kuumeisesti, miten pysyä mukana kulttuuristen käyttäytymisen muutoksissa ja kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta.
___________________
Turvapaikka taantumassa
Yleensä lama on lisännyt kirjastojen käyttöä länsimaissa, ainakin siltä osin kuin asiaa on mitattu 1930-luvulta lähtien. USA:ssa on kirjastoista käytetty termiä 'recession sanctuaries', taantumalta suojaavat turvapaikat. Työttömyyden kasvu on perinteisesti merkinnyt USA:ssa kirjastojen aktivoitumista. Erityisesti työnhaku on siirtynyt paljolti julkisista kirjastoista tapahtuvaksi.
Britanniassa julkistettiin nykyisen laman yhteydessä laajalle levinnyt tiedote '10 tapaa joilla julkinen kirjastosi voi auttaa sinua säästämään rahaa' ja laskeskeltiin esimerkkejä vähävaraisten keskisäästöistä.
Unescon julkisen kirjaston manifestissa vuodelta 1994 julkiset kirjastot nähdään vastavoimana kaupalliselle yhteiskunnalle: kirjastot tarjoavat puolueettoman tilan ja resursseja riippumatta kävijöiden taustasta.
Edelleen jatkuva lama on lisännyt kirjastojen käyttöä aiempien mallien mukaisesti USA:ssa ja Britanniassa. Mikä voisi selittää poikkeavan suunnan meillä ja myös Ruotsissa? Käyttävätkö esimerkiksi työttömät täällä entistä enemmän muita väyliä kuin kirjastoa töiden etsinnässä?
Lähde: Rooney-Browne: Rising to the challenge:'A look at the role of public libraries in time of recession,' Library Review , Vol 58, no. 5. 2009.
___________________
Kaupallisuudesta vapaata julkista tilaa...
Kirjastoilla on tärkeä rooli julkisen tilan säilyttäjänä, kun kaupallisen tilan osuus kasvaa kaiken aikaa erityisesti sisätiloissa. Siksi kirjastoja pitäisi tarkastella myös julkisen tilankäytön kehityksen kannalta. Näiden investointien hyötysuhdetta on vain kovin vaikeata mitata numeroilla.
Samalla kun puhutaan kirjastoista investointina yhteisön sosiaaliseen pääomaan, voidaan kirjastopalveluja pitää taloustieteen kielellä myös julkishyödykkeenä – eräänlaisena jokamiehen oikeutena kuten metsässä kävelyä, jota markkinat eivät kykene korvaamaan.
Kirjasto on kaikkien käytettävissä ainakin periaatteessa, toki asuinpaikan ja etäisyyksien asettamissa rajoissa. Kirjasto on samanlainen julkinen investointi kuin peruskoulutus, joka on yhteisistä varoista kustannettua ja saajalle ilmaista.
Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole yhtäkään kunnallista kirjastoa yksityistetty eikä edes sen kaltaisia vaatimuksia esitetty päinvastoin kuin muiden kunnallisten palvelujen kohdalla. Tuskinpa Suomessa edes kaikkein ideologisimmat yksityistäjät näkevät edellytyksiä menestyvään bisnekseen kirjastoalalla toisin kuin terveydenhuollossa.
Ruotsissa on julkisuuteen noussut Nackan kirjaston yksityistäminen Tukholman lähellä. Britanniassa on toistaiseksi vain yksi kirjasto yksityistetty, mutta suunnitelmia on 150 kirjaston sulkemisesta, mihin saattaa liittyä myös yksityistäminen joidenkin kirjastojen osalta.
Amerikkalainen kirjastoalan yritys SSLI on tarjoutunut ottamaan hoitoonsa noin 15 prosenttia brittien julkisista kirjastoista. Yritys ei ole onnistunut kovin hyvin pääsemään kirjastomarkkinoille edes USA:ssa ja tarvitsisi kansainvälisiä näyttöjä omasta bisneksestään.
...ja aineellista pääomaa
Kirjastoihin on sitoutunut myös perinteistä aineellista pääomaa. Kirjastorakennusten uudisrakentaminen ja vanhojen rakennusten ylläpito on tärkeä osa kulttuurisen rakennuskannan kasvua ja kannan ylläpitoa. Sama koskee kirjastoissa tarvittavia laitteita.
Kirjastojen uudisrakentaminen vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Kirjastojen uudisrakentamisen osuus kaikista uusista kokoontumisrakennuksista (sisältää kaikki urheilu- ja kulttuurirakennukset) on vaihdellut viime vuosina alle prosentin osuudesta vuonna 2007 aina yli kuuden prosentin osuuteen vuonna 2005.
Laitehankintojen kustannusten kehitys on ollut paljon tasaisempaa. Samoin jo valmiiden kirjastojen tilakustannusten osuus kaikista juoksevista kuluista on pysytellyt kuntien kirjastoissa jonkin verran alle viidenneksen tasolla viime vuosina.
___________________
E-kirjoissa tulevaisuus – alku kangertelee
E-kirjojen lainaus ei ole toistaiseksi ottanut kovin suuria askelia Suomen yleisissä kirjastoissa. Olemme siinä suhteessa hitaita kuten muidenkin kulttuuristen tuotteiden streaming-palveluiden hankinnassa.
Jotkin lukulaitteet, esimerkiksi Amazonin Kindle ja Ipad, eivät ainakaan toistaiseksi ole yhteensopivia kirjastojen e-kirjasovellusten kanssa edes Ruotsissa, joka muuten on e-kirjastojen osalta paljon edellä Suomea.
Tärkeä syy e-kirjojen lainaustoiminnan kangerteluun on myös se, että asiasta ei ole kyetty luomaan sopimuksia kustannusyhtiöiden kanssa. E-kirjan tekijänoikeusmaksu on nykyisin sama kuin fyysisen kirjan, ja sitä lainataan ikään kuin painettua kirjaa e-kirja-sovelluksen kautta.
Toistaiseksi levinneintä on tekijänoikeuksista vapaiden tai halpojen e-kirjojen tarjonta kirjastoissa. Tulevaisuudessa e-kirja voi kuitenkin olla ratkaiseva tekijä kirjaston roolin säilymisessä edes samantasoisena kuin tällä hetkellä. Digitaalinen aineisto ja 24/7 avoinna oleva verkkokirjasto tulee olemaan erittäin tärkeä osa kirjastopalveluita ns. fyysisen kohtaamistilan eli kirjastotilan lisäksi.
Päivitetty 30.6.2011