Suomi on kirjastojen käytön kärkimaa
Kuinka kauan vielä?
- Käänne laskuun monilla mittareilla
- Suunta alas myös tieteellisissä kirjastoissa
- Nettikäynnit lisääntyneet
- Työllisyyskehitys vaatimatonta
- Menot kasvaneet hitaammin kuin bkt
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Nettikäynnit lisääntyneet
Investoinnit kirjastojen tarjoamaan sosiaaliseen tilaan ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina. Miten sitten on ymmärrettävä se, että kirjastotilojen fyysinen käyttö on vähentynyt (Kuvio 3).
Kuvio 3. Kirjastoissa käynnit asukasta kohden 1999–2010
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot
Käyntien määrä on mielestäni kiinnostavin ja tärkein mittari kirjastojen yhteiskunnallisen merkityksen kannalta. Käynti kirjastossa on osa sosiaalista pääomaa, yksi sen empiirinen mittari – oli ainakin aiemmin.
Olisin silti vielä varovainen väittämään, että sosiaalinen pääoma on pienentynyt, jos asukasta kohden lasketut kirjastokäynnit ovat vähentyneet. Voihan olla, että sosiaalista pääomaa syntyy entistä enemmän muuta kautta. Määrällisten ja laadullisten vaikutussuhteiden arviointi on hankalaa pelkkien numeroiden pohjalta.
Asukasta kohden laskettujen digitaalisten käyntien kasvu on osa ilmiötä. Digikäynnit eivät kuitenkaan voi kokonaan korvata fyysisiä käyntejä sosiaalisen pääoman osalta, vaikka pelkän tietopääoman osalta voisivatkin. Digitaalisten käyntien kasvu voi olla myös osin vaikeasti tulkittavissa, koska jokainen laina-ajan pidennyskin lasketaan nettikäynniksi.
Tieteellisissä kirjastoissa tapahtuneet käynnit ovat niin ikään vähentyneet. Lasku alkoi niissä jo hiukan aiemmin kuin yleisissä kirjastoissa. Tieteellisissä kirjastoissa myös nettikäynnit ovat pääosin vähentyneet, tosin joinain vuosina on tapahtunut myös selvää nousua. Opiskelijat ja tutkijat hakevat lähteensä kenties yhä enemmän muualta kuin omista kirjastoista. Tieteellisilläkin kirjastoilla on kova kilpailu edessään.
Päivitetty 30.6.2011