Suomi on kirjastojen käytön kärkimaa
Kuinka kauan vielä?

  1. Käänne laskuun monilla mittareilla
  2. Suunta alas myös tieteellisissä kirjastoissa
  3. Nettikäynnit lisääntyneet
  4. Työllisyyskehitys vaatimatonta
  5. Menot kasvaneet hitaammin kuin bkt

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2011.

Kirjastojen käyttö lisääntyi selvästi niin Suomessa kuin muuallakin 1990-luvun alun lamassa, kuten myös aiemmissa lamoissa. Viimeisin lama ei meillä näytä vaikuttaneen näin.

Suomea on totuttu pitämään kirjastojen kultamaana sekä asukaskohtaisen käytön että kirjastojen yhteiskunnallisen arvostuksen osalta. Vaikka kirjastojen käyttö ja niissä käynti ovat meilläkin vähentyneet, olemme kansainvälisessä vertailussa edelleen ykkönen melkein millä tahansa mittarilla.

Tavallisesti Pohjoismaat ovat lähellä toisiaan kulttuurisessa käyttäytymisessä, mutta kirjastojen käytössä on isoja eroja. Pohjoismaista ainoastaan Tanska pääsee lähelle Suomea vaikkapa lainausten asukaskohtaisessa määrässä. Ruotsi on jo huomattavasti alempana ja Norja vielä Ruotsiakin heikompi.

Käänne laskuun monilla mittareilla

Yleisten kirjastojen käyttö kuitenkin vähenee. Johtuuko tämä vain internetin aiheuttamasta käytöksen muutoksesta vai jostain vielä syvemmästä kulttuuristen tapojen muutoksesta, on vielä epäselvää.

Kirjastoja kuvaavat tilastotiedot jakautuvat Suomessa kahteen lähteeseen. Yleiset kirjastot ovat kaikille avoimia kuntien kirjastoja. Tieteellisten kirjastojen tilastot kuvaavat eri oppi- ja tutkimuslaitosten ja instituutioiden kuten eduskunnan kirjastojen toimintaa. Nekin ovat toki periaatteessa avoimia kaikille. Edellisten ryhmien ulkopuolisista, mm. yritysten kirjastoista, tilastotietoja ei ole.

Tässä artikkelissa esitetyt tilastot kuvaavat pääosin yleisten kirjastojen käyttöä.

1990-luvun alun lamassa, kuten myös aiemmissa lamoissa, kirjastojen käyttö on yleensä lisääntynyt selvästi meillä ja muuallakin. Näin ei vaikuta Suomessa käyneen viimeisen, vuoden 2008 lopulla alkaneen talouskriisin myötä. Käyttäytymisen muutos vaikuttaa nyt olevan enemmänkin rakenteellista kuin suhdanteisiin liittyvää.

Kirjojen lainaus lähti selvään laskuun jo vuoden 2004 jälkeen (Kuvio 1). Internetin käytön kasvu on varmaankin tärkein yksittäinen selittäjä asialle. Kulttuurinen käytös on muutenkin muuttunut joidenkin ryhmien keskuudessa. Ainakin nuoret miehet ovat ylipäätään entistä vähemmän kiinnostuneita fyysisestä kirjasta.

Kuvio 1. Kirjojen lainaus asukasta kohden 1999–2010

Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Syitä voi etsiä myös kirjastojen omasta toiminnasta. Voihan hankintapolitiikka olla epäonnistunutta ja kirjavalikoima ei tyydytä. Itsekin olen huomannut, että vaikka käyn kirjastoissa yhtä paljon kuin ennenkin, nykyään pääasiassa luen siellä lehtiä. Jopa minunkaltaiseni kirjojen ystävän lainausmäärät ovat vähentyneet selvästi. Toki syynä on myös se, että uudesta tyylikkäästi remontoidusta lähikirjastostani on aiempaa hankalampi löytää mitään.

Toisaalta lainausten väheneminen viime vuosina tuntuu hieman oudolta. Kirjakaupoissa myytävien kirjojen kiertonopeushan on samaan aikaan kasvanut. Vähänkään vanhempia kirjoja ei kaupasta tahdo enää saada millään, divareita lukuun ottamatta. Niinpä pitäisi olla yhä suurempi tarve kirjastoille.

Muiden lainojen kehityskäyrä ei näytä yhtä huolestuttavalta kuin kirjojen (Kuvio 2).

Kuvio 2. Kuva- ja musiikkitallenteiden lainaus asukasta kohden 2001–2010

Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Myös musiikkitallenteiden asukaskohtainen lainaus on kyllä kääntynyt laskuun aiemman nousun jälkeen. Käännepiste oli vuosi 2002. Syy lienee selvä. Internetin ja erilaisten streaming-palvelujen kautta tapahtuva kuuntelu on vallannut alaa fyysisten levyjen lainaamiselta.

Sen sijaan kuvatallenteiden lainaus on kasvanut hiukan koko 2000-luvun ajan.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.6.2011

Jaa