Inflaatio tulee nyt veroista ja EU:n ulkopuolelta

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2011.

Eurooppaa uhkaa hidas talouskasvu ja nopea inflaatio. Euroopan keskuspankin tavoiteinflaatio on ylittynyt, mutta koron nosto voi nyt olla kohtalokasta. Sille ei ole myöskään perusteita. Inflaation syynä ei ole talouden ylikuumeneminen vaan alijäämäisiä budjetteja paikkaavat veronkorotukset sekä ulkoiset hintapaineet.
__________________

Suomessa kuluttajahintojen vuosinousu oli 3,3 prosenttia maaliskuussa. Inflaatiota kiihdyttivät energian ja ravinnon globaali kallistuminen sekä kotimaisella puolella asumiskustannukset ja välillisten verojen nousut.

Pitääkö inflaatiosta olla huolissaan? Kun katsotaan pelkkiä lukuja, vastaus on kyllä. Kun tarkemmin analysoidaan inflaation syitä, ei syytä huoleen ole. Puhdas kotimainen tai laajemmin EU:n sisäinen markkinainflaatio on puolentoista prosentin paikkeilla. Hintapaineet tulevat kansainvälisiltä markkinoilta, joille ei Suomi eikä EU voi tehdä juuri mitään. Toisaalta alijäämäiset budjetit pakottavat Euroopan maiden hallitukset välillisten verojen nostoon, jotka kiihdyttävät samalla inflaatiota.

Inflaation pääsyyllinen löytyy ryhmästä asuminen, lämpö ja valo. Toisena tulee ravinto ja kolmantena liikenne. Näiden ryhmien yhteenlaskettu vaikutus 3,3 prosentin inflaatiosta on 2,9 prosenttiyksikköä eli lähes 90 prosenttia (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen jakaantuminen pääryhmiin, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Inflaatiokuva ei ole kuitenkaan näin selkeä. Em. ryhmien sisältä löytyy energian ja ravinnon hintojen sekä verojen nousua, mutta myös normaalia markkinainflaatiota.

Kuvion 1 hyödykkeiden ryhmittely perustuu kuluttajahintaindeksin viralliseen Coicop-luokitukseen. Hyödykkeet ja palvelut voidaan ryhmitellä ja analysoida muullakin tavalla – vaikkapa energian, asumisen, ruuan ja verojen muutoksen kautta. Näin on tehty kuviossa 2. Kun sitä verrataan kuvioon 1, verojen ja energian indeksivaikutus tulee esiin selkeämmin.

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen jakautuminen verot eriteltynä, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Energian hinnoissa myös kasvaneita katteita

Energian hinnat ovat nousseet meillä nopeasti viimeisen vuoden aikana (Kuvio 3). Syynä tähän on ollut lisääntyvä kysyntä maailmanmarkkinoilla, rauhaton maailmanpoliittinen tilanne varsinkin Pohjois-Afrikassa sekä kotimaiset veronkorotukset.

Kuvio 3. Energian hintojen vuosimuutos, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Kun tarkastellaan energian hinnanmuutoksen välitöntä vaikutusta ja poistetaan siitä polttoaineveron laskennallinen korotusvaikutus, jää inflaatiovaikutukseksi 0,74 prosenttiyksikköä. Tästä valtaosa on maailmanmarkkinahintojen nousua, mutta myös osittain kotimaista perua katteiden nousun myötä.

Energiatuotteiden hinnat ovat nousseet vuodessa 16,8 prosenttia. Ilman veronkorotuksia laskennallinen nousu jää 11,6 prosenttiin.

Polttoaineiden katteet jalostamon ja kuluttajan välillä nousivat joulu-tammikuussa selkeästi. Dieselin kate oli vuonna 2010 keskimäärin 0,12 euroa litralta. Kate nousi joulukuussa 2010 yli 0,16 euroon ja on pysynyt sillä tasolla. Kevyen polttoöljyn kate oli vuonna 2010 keskimäärin 0,11 euroa per litra ja nousi joulukuussa yli 0,18 euroon eli tammikuun 2011 veron korotus tavallaan aikaistui – mutta myyjän pussiin. Bensiinin kate oli vuonna 2010 keskimäärin 0,12 euroa ja se on vaihdellut alkuvuonna 0,13 ja 0,15 euron välillä.

Kun maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa, myös kotimaassa riittää ottajia. Polttoaineiden hinnanmuodostusta marraskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 on tarkemmin kuvattu Liitetaulukossa 1.

Sivun alkuun

Asumisen hinnat tasaantumassa

Asumisen menot, ilman sähköä ja lämpöä, nousivat maaliskuussa vuositasolla keskimäärin 3,8 prosenttia. Vaikutus kokonaisinflaatioon oli 0,72 prosenttiyksikköä ilman verovaikutuksia. Nopeimmin nousivat hoitovastikkeet, vesimaksut ja jätteiden keruumaksut, 5,5 prosenttia (Kuvio 4).

Kuvio 4. Asumisen alaryhmien vuosimuutosprosentti pl. lämpö ja valo, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Omistusasumisen kustannukset nousivat reilut neljä ja vuokrat kolme prosenttia. Omistusasuntojen hinnat ovat nyt laskusuunnassa ja korot nousussa. Nousupaineita on myös korjauskustannuksissa ja hoitovastikkeissa veronkorotusten ja energian hintojen nousun takia.

Sivun alkuun

Ravinto kallistunut hintapaineista ja niitä ilmankin

Ruuan hinta lähti viime syksynä nopeaan nousuun. Syynä olivat aluksi viljan maailmanmarkkinahinnat ja tämän vuoden tammikuussa elintarvikkeiden nousseet valmisteverot. Lisäksi nousua on kiihdyttänyt ruuan arvonlisäveron nousu heinäkuussa 2010 kahdestatoista kolmeentoista prosenttiin.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat maaliskuussa vuositasolla 6,7 prosenttia (Kuvio 5). Ilman verojen korotuksia nousu olisi ollut laskennallisesti 4,6 prosenttia.

Kuvio 5. Ravinnon 6,7 prosentin vuosimuutoksen jakaantuminen alaryhmiin, maaliskuussa 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Viime syksynä viljan maailmanmarkkinahinnat lähtivät jyrkkään nousuun. Myös Suomessa viljan tuottajahinta nousi vuoden 2008 ennätystasolle. Lihan, maidon ja kananmunien tuottajahinnat puolestaan ovat edelleen vuoden takaisella tasolla. Tästä huolimatta lihan ja lihatuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa lähes kuusi prosenttia, maitotaloustuotteiden kolme ja kananmunien reilut kuusi prosenttia. (Elintarvikkeiden kuluttaja- ja tuottajahintojen muutoksia enemmän liitetaulukoissa 2 ja 3 lehden nettisivulla.)

Puhuttaessa ruuan hinta- ja kustannuspaineista, pitää myös muistaa, että kaupan palkkaratkaisu tehtiin vasta huhtikuussa, eikä se ole ehtinyt vaikuttaa vielä maaliskuun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen.

Alkoholittomien juomien sekä makeisten hintojen nousua selittää osittain virvoitusjuomaveron nousu sekä makeisvero. Suurin tekijä alkoholittomien juomien nousuun on kuitenkin kahvin hinnan lähes 40 prosentin hinnannousu.

Sivun alkuun

Veronmuutokset kiihdyttäneet kotoista inflaatiota

Hallituksen tekemät välillisten verojen muutokset ovat nostaneet kuluttajahintaindeksiä vuoden aikana noin 0,6 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 heinäkuun alussa ravintolaruuan arvonlisäveroa laskettiin 22 prosentista 13 prosenttiin. Samaan aikaan kaikkien muiden tavaroiden ja palvelujen arvonlisäveroa nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Näiden yhteenlaskettu laskennallinen vaikutus indeksiin oli vuositasolla 0,16 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2011 alussa nostettiin sähköveroa, kevyen polttoöljyn veroa ja virvoitusjuomaveroa. Uutena valmisteverona tuli vuoden alussa voimaan makeisvero. Bensiinin ja dieselin polttoainevero aleni hieman, koska niihin sekoitettiin halvemman verokohtelun polttoaineita.

Kiinteistöveroa nostettiin vuonna 2010. Tämä aiheuttaa vuoden 2011 aikana nousua hoitovastikkeisiin sekä vuokriin. Suurin indeksivaikutus oli sähköveron nousulla, lähes 0,2 prosenttiyksikköä. Makeisvero nosti kuluttajahintaindeksiä 0,1 prosenttiyksikön verran. Suurin korotus tuli jäätelölle. Jäätelöpaketin hinta on noussut vuodessa lähes 35 prosenttia puolestatoista eurosta reiluun kahteen euroon paketilta.

Taulukko. Välillisten verojen muutosten laskennallinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin maaliskuussa 2011

Vero Vaikutus kuluttajahintaindeksiin,
%-yksikköä
Ravintolaruokailun Alv:n lasku 1.7.2010 – 0,39
Alv- nousu 1.7.2010, muut tavarat ja palvelut 0,55
Makeisvero, uusi 1.1.2011 0,11
Virvoitusjuomavero, nousi 1.1.2011 0,04
Sähkövero, nousi 1.1.2011 0,19
Kevyen polttoöljyn vero, nousi 1.1.2011 0,08
Bensan polttoaineveron lasku,
sekoitussuhde 1.1.2011
– 0,01
Kiinteistövero, nousi 2010 0,04
Verot yhteensä 0,6

Sivun alkuun

Muissa tavaroissa ja palveluissa maltillista nousua

Energian, asumisen, ravinnon ja verojen vaikutus maaliskuun 3,3 prosentin kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta oli 2,7 prosenttiyksikköä. Muiden tavaroiden ja palvelujen hinnanmuutosten vaikutus oli 0,6 prosenttiyksikköä. Huonekalujen ja muiden kodin kalusteiden, henkilöautojen ja julkisen liikenteen hinnannousujen vaikutus oli kullakin noin 0,1 prosenttiyksikköä.

Muista pienimmistä nousuvaikutuksista voidaan mainita tupakan, vaatteiden, päivähoidon ja vakuutusten hintojen nousut. Kunkin indeksivaikutus oli noin 0,03 prosenttiyksikköä.

Sivun alkuun

Paineita inflaation kiihtymiseen edelleen

Tutkimuslaitosten ennusteet tämän vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi vaihtelevat 3–3,5 prosentin välillä. Maaliskuun 3,3 prosentin inflaatio ei tule olemaan vielä huippu. Jos katsotaan viime vuoden kehitystä ja näköpiirissä olevia hintojen korotuspaineita – ravinto, raaka-aineet, palkat, korot jne. – saattaa inflaatio rikkoa heinäkuun helteillä neljän prosentin rajan.

Myös pitkällä aikavälillä energian hinta tulee nousemaan. Se johtuu lisääntyvästä kysynnästä ja vähenevästä tarjonnasta. Samoin käy ruuan maailmanmarkkinahinnoille.

Uutena piirteenä on Aasian ja muiden kehittyvien maiden elintason nousun aiheuttama lisääntyvä kysyntä. Perinteisesti halpojen tuotteiden – vaatteiden, kodinkoneiden, elektroniikan – hinnat uhkaavat nousta jatkossa kysynnän lisääntyessä niiden valmistusmaissa.

______________________


Päivitetty 25.5.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Inflaatio tulee nyt veroista ja EU:n ulkopuolelta

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute