Hyvinvoinnin mittaamisen monet kasvot

  1. Nobelistien raportista mittarien metsästykseen
  2. Into ei tyssähtänyt talouskriisin syövereissäkään
  3. Työryhmiltä odotetaan tuloksia kesään mennessä
  4. Onnistunut vuoropuhelu avainasemaan
  5. Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen hankalin pala
  6. HYMY-ryhmä etsii uusia indikaattoreita

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Maija Metsä-Pauri on Tieto&trendit-lehden päätoimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2011.

Hyvinvoinnin mittareita etsitään nyt monella rintamalla – niin Euroopassa kuin meillä Suomessakin. Myös EU:n tilastovirasto Eurostat urakoi parhaillaan usean työryhmän voimin moniulotteisen ilmiön kimpussa. Joko pian saamme jotain kättä pidempää?
__________________

Maailmankuulut nobelistit – mm. Joseph Stiglitz ja Amartya Sen – korostivat 2009 syksyllä julkaistussa raportissaan, ettei ihmisten hyvinvointia voida kuvata yksillä tunnusluvuilla. Yhden mittarin metsästyksen – ja bruttokansantuotteen käyttöä koskevan kritiikin – sijaan on etsittävä useampia hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaamisen indikaattoreita.

Sen jälkeen keskustelua on käyty vilkkaasti ja laajalla, niin kansainvälisellä kuin kotimaisella, rintamalla. Samaa mieltä ollaan ainakin siitä, että hyvinvointi on ilmiönä moniulotteinen, käsitteenä laaja-alainen ja sen mittaaminen on monin tavoin haasteellista.

                                 Walter Radermacherista tuli
EU:n tilastoviraston
Eurostatin pääjohtaja
vuonna 2008.
   

Nobelistien raportista mittarien metsästykseen

Ennen nykyistä tehtäväänsä EU:n tilastoviraston Eurostatin johdossa Walter Radermacher teki pitkän uran Saksan tilastovirastossa mm. ympäristö- ja taloustilastojen parissa. Radermacher kertoo olleensa tekemisissä Joseph Stiglitzin kanssa jo vuonna 1989, kun Saksan tilastovirastoa pyydettiin täydentämään kotitalous- ja ympäristötilinpitoa. Juuri Radermacher lupautui tuolloin selvittämään asiaa, mutta "Saksan tilastovirasto ei itse asiassa ole vieläkään täyttänyt tätä lupaustaan", naurahtaa Radermacher.

Radermacher muistuttaa keskustelumme aluksi, että hyvinvoinnin, elämänlaadun ja kestävän kehityksen mittaamisen ympärillä käytävä keskustelu ei ole mitenkään uutta vaan itse asiassa yhtä vanha kuin kansantalouden tilinpito. Laaja-alaisen keskustelun käynnisti uudelleen kiinnostus ja samalla huoli ympäristön kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2007 Euroopan unioni, Rooman klubi, Maailman luonnon säätiö ja OECD järjestivät "Beyond GDP" nimellä kulkeneen konferenssin.

Kun EU:n komissio antoi elokuussa 2009 oman tiedonantonsa edistyksen mittaamisesta muuttuvassa maailmassa, Radermacher muutti otsikon muotoon "GDP and beyond". Nimenmuutoksella haluttiin korostaa uutta, bkt-kritiikin taakseen jättävää askelta kohti uusien mittareiden etsintää.

"EU:n taholta tulevat paineet hyvinvointi- ja ympäristöindikaattoreiden kehittämiseksi ovat kovat. Taustalla on vahva kytkös Eurooppa 2020 -strategiaan ja sen viiteen päätavoitteeseen", Radermacher muistuttaa. Ne ovat työllisyys, koulutus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ilmastonmuutos sekä tutkimus ja innovaatiotoiminta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 5.4.2011

Jaa