Joka viides eurooppalaisnuori on työtön – mistä eväitä työllistymiseen?

  1. Globaali taantuma kouraisi etenkin nuoria
  2. Koulutus ja työelämä integroitava
  3. Urasuunnitteluun puhtia
  4. Työttömyysturva edellyttää aloitekykyä
  5. Koulutuksen ja työelämän sovittaminen haaste myös Suomessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Koulutuksen ja työelämän sovittaminen haaste myös Suomessa

Opetusneuvos Kirsi Lindroos Suomen pysyvästä OECD-edustustosta myöntää, että koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisessa on omat pulmansa myös Suomessa.

"Koulutuksella ja työelämässä on erilainen kulttuuri, eivätkä ne tahdo kohdata. Koulun puolella halutaan keskittyä opettamiseen ja oppimiseen. Yritykset eivät taas näe opiskelijoita tulevina työntekijöinä, vaikka jotkut alat osaavat rekrytoida jo varhain."

Lindroos huomauttaa, että meneillään on useita hankkeita, joilla pyritään helpottamaan työelämään siirtymistä koulutuksen jälkeen. "Esimerkiksi joustavan perusopetuksen JOPO-hankkeen tavoitteena on ollut aktivoida nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulun keskenjäämisen takia. Koulutuksesta syrjäytyminen jo peruskoulun aikana onkin suuri haaste nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisyssä."

"Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia myös opinto-ohjauksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Oppilaan uraa on mietitty yhdessä koko kouluyhteisön ja vanhempien kanssa. Tulokset ovat hyviä, kun oppilaan kehitystä seurataan kokonaisvaltaisesti pidemmällä aikavälillä", Lindroos arvioi.

Joillakin aloilla lähes joka kolmannen koulu keskeytyy

Koulupudokkaiden kasvava joukko on ongelma Suomessa. Peruskoulun jälkeen toisen asteen ammatilliset opinnot tai lukio jäävät tai myöhästyvät pahasti. Joillakin aloilla opintonsa keskeyttäneiden määrä nousee 30 prosenttiin.

"Opiskelijat huomaavat opintojen aikana, ettei oman alan töitä löydy tai mielenkiinto alaa kohtaan lopahtaa. Peruskoulutuksen ja työelämän osalta olisikin tehtävä riittävästi yhteistyötä, jotta opiskelijat löytäisivät ammatillisessa koulutuksessa paremmin aloille, joissa päästään kiinni työelämään. Muun muassa oppisopimuskoulutuksen räätälöidyt ratkaisut ovat tuottaneet hyvää tulosta. Työelämän osaamisen ennakointijärjestelmiä on myös syytä kehittää edelleen", Kirsi Lindroos painottaa.

"Mielestäni nopea koulutusputki ei ole paras tapa siirtyä eteenpäin. Vahva pohja tulevaisuutta varten on ensiarvoisen tärkeää – ei kiitorata. Vuosi työelämässä esimerkiksi ennen korkeakouluopintoja lisää motivaatiota jatko-opintoja kohtaan, kun toiveet tarkentuvat."

Lindroos painottaa, että myös tutkintoon johtavia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia olisi parannettava jatkuvasti. Työelämään siirtyneet palaavat Suomessa harvemmin opiskelijoiksi.

"Opiskelua olisi voitava jatkaa elämän eri vaiheissa, sillä se tukee myös työelämässä jaksamista. Positiiviset kokemukset oppimisesta nuoruusiässä lisäävät motivaatiota oppia uutta myös myöhemmin. "

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 5.4.2011