Tuotekehitys ja innovaatiot kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta

  1. Suomi innovaatioissa Euroopan kärkeä
  2. Suomalaisyrityksillä laajalti erilaisia kehittämistoimia
  3. Asiakas mukaan kehittämistyöhön
  4. Innovaatiotoiminnan näkökulmat ja mittaaminenkin kehittyvät

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Ari Leppälahti ja Mervi Niemi työskentelevät yritysten rakenteet -yksikössä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2011.

Ilman onnistunutta tuotekehitystä, innovaatioita ja markkinoilla menestyviä tuotteita yritykset eivät rakenna markkina-asemaa, eikä synny myöskään kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomi on edelleen tuote- ja prosessi-innovaatioissa Euroopan kärkeä. Kun mukaan lasketaan myös ei-teknologisten innovaatioiden käyttöönotto, Suomen sijoitus kansainvälisessä vertailussa heikkenee. Mikäli Suomi haluaa menestyä kansainvälisessäkin kilpailussa, innovaatiotoimintaa on oltava – muodossa tai toisessa.
__________________

Joka toinen vuosi toteutettava eurooppalainen innovaatiotutkimus (Community Innovation Survey, CIS) kartoittaa kattavasti yritysten innovaatiotoimintaa, sen yleisyyttä, laajuutta sekä luonnetta. Se tarjoaakin mielenkiintoisen näkymän yritysten innovaatiotoiminnan tilaan eri maissa. Tuorein innovaatiotutkimus koskee yritysten innovaatiotoimintaa vuosina 2006–2008.

Tulosten mukaan noin puolet tarkasteltujen toimialojen Suomessa toimivista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä harjoitti innovaatiotoimintaa tarkastelujaksolla. Yritykset ilmoittivat käyttäneensä kaikkiaan noin seitsemän miljardia euroa tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvään toimintaan vuonna 2008. Samana vuonna yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta noin 16 prosenttia kertyi vuosina 2006–2008 markkinoille tuoduista tuoteinnovaatioista.

Seuraava, yritysten innovaatiotoimintaa vuosina 2008–2010 koskeva tutkimus käynnistyy syksyllä 2011.

Suomi innovaatioissa Euroopan kärkeä

Suomi on menestynyt varsin hyvin kansainvälisissä innovaatiotoiminnan vertailuissa. Vuosina 2006–2008 tarkastelluista yrityksistä hieman yli puolet ilmoitti harjoittaneensa innovaatiotoimintaa. Vajaalla puolella oli toimintaa, joka liittyi tuote- ja prosessi-innovaatioiden kehittämiseen. Yrityksistä lähes kolmannes ilmoitti tuoneensa tuoteinnovaatioita markkinoille kyseisen tarkastelujakson aikana.

Kuvio 1. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden ja tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuudet eräissä maissa 2006–2008, osuus yrityksistä

Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey

Yleiskuva innovaatiotoiminnan yleisyydestä oli varsin samankaltainen Ruotsissa ja Tanskassa kuten myös muun muassa Belgiassa ja Portugalissa – tosin niissä innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus kaikkiaan oli hieman korkeampi. EU 27-maissa innovaatiotoimintaa harjoittaneita yrityksiä oli hivenen yli puolet yrityksistä.

Yleisintä innovaatiotoiminta oli Saksassa, missä innovaatiotoimintaa harjoittaneita yrityksiä oli Eurostatin mukaan selvästi enemmän kuin muissa maissa. Suomen kohdalla merkillepantavaa on tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää toimintaa ilmoittaneiden korkea osuus kaikista innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän toiminnan yleisyydessä Suomi onkin Euroopan kärkimaita. Kun sen sijaan mukaan lasketaan myös ei-teknologisten innovaatioiden käyttöönotto, Suomen sijoitus innovaatiotoiminnan yleisyyttä kuvaavalla listalla heikkenee. Suomessa markkinointi- ja organisaatioinnovaatioista ilmoittavat lähinnä muutoinkin innovoivat yritykset. Pelkästään ei-teknologisia innovaatioita käyttöön ottaneiden yritysten osuus oli suhteellisen pieni. Portugalin tilanne oli tässä suhteessa hyvin samankaltainen.

Saksassa yrityksistä 42 prosenttia oli tuonut tuoteinnovaatioita markkinoille vuosina 2006–2008. Belgiassa, Portugalissa ja Ruotsissa tuoteinnovaatioista ilmoitti noin kolmasosa yrityksistä. Itävallassa ja Suomessa osuus oli 31 prosenttia. Tavarainnovaatioita markkinoille tuoneiden yritysten osuus on useissa maissa palveluinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuutta jonkin verran tai huomattavastikin korkeampi. Suomessa kuitenkin palveluinnovaatioita ilmoittaneiden osuus on suhteellisen korkea verrattuna tavarainnovaatioita ja yleisestikin tuoteinnovaatioita ilmoittaneisiin. Portugalissa tilanne näytti olleen samankaltainen vuosina 2006–2008.

Jotta tuote määritellään innovaatioksi, sen tulee olla uusi tai olennaisesti aiemmasta parannettu vähintään sitä tuottavan yrityksen näkökulmasta. Tuoteinnovaatioiden uutuusarvo kuitenkin vaihtelee. Tutkimuksessa tiedustellaankin erikseen sellaisista innovaatioista, jotka ovat uusia ei pelkästään asianomaisen yrityksen kannalta vaan myös yrityksen markkinoiden kannalta.

Kaikkiaan 17 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä toi markkinoille markkinoidensa kannalta uusia tuotteita. Saksassa ja muun muassa Hollannissa osuus oli suunnilleen sama. Tanskassa osuus oli hieman suurempi, 19 prosenttia yrityksistä, Itävallassa 21 prosenttia ja Ruotsissa ja Belgiassa noin 23 prosenttia.

Vertailussa mukana olleista maista Suomessa, Tanskassa, Saksassa ja Portugalissa tuoteinnovaatioista saatu liikevaihto edusti noin viidennestä tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää toimintaa harjoittaneiden yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna 2008. Belgiassa, Itävallassa, Hollannissa ja Ruotsissa osuus oli vastaavasti noin 15 prosenttia.

Kuvio 2. Tavara- ja palveluinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuudet eräissä maissa 2006–2008, osuus kaikista yrityksistä

Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 5.4.2011

Jaa