Kuluttajahintaindeksi uudistui

  1. Painorakenne uudistettiin vastaamaan vuoden 2010 kulutusta
  2. Elinkustannusindeksi sopii pitkän aikavälin tarkasteluihin
  3. Euroopan unionin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi säilyi ennallaan

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mari Ylä-Jarkko on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2011.

Kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen muuttuessa hintaseurantaa joudutaan päivittämään. Kuluttajahintaindeksi on uudistettu vastaamaan vuoden 2010 kulutusta.

Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien, niin Suomessa asuvien kuin turistienkin, Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina, ja monet etuudet kuten eläkkeet ja lapsilisät ovat osin tai kokonaan sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hintamuutokset painotetaan niiden kulutusosuuksilla.

Indeksissä seurataan kaikkiaan 483 hyödykkeen hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksiä varten Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuukausittain noin 50 000 hintatietoa 2 700 liikkeestä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat tietyltä perusajankohdalta. Koska kotitalouksien kulutuksessa tapahtuu vuosien mittaan muutoksia, on perusajankohtaa aika ajoin päivitettävä.

Uudistuksessa painorakenne ja hintaseurannassa oleva hyödykekori päivitetään vastaamaan uuden perusajankohdan kulutusta. Kuluttajahintaindeksissä perusajankohtaa on uudistettu säännönmukaisesti viiden vuoden välein. Nyt uudistetun kuluttajahintaindeksin perusajankohta on vuosi 2010 eli kuluttajahintaindeksi 2010=100.

Indeksissä pyritään seuraamaan mahdollisimman edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Nyt toteutetussa uudistuksessa indeksin seurattavien hyödykkeiden listalta eli hyödykekorista vaihtui noin 15 prosenttia. Esimerkiksi lihahyytelö vaihtui lounassalaattiannokseen, autostereot navigaattoriin, muovipussi biojätepussiin, rullaluistimet kävelysauvoihin ja naisten huivi kaulaliinaan.

Indeksin painorakenne ja hyödykkeet säilyvät tarkastelujakson ajan samoina. Kuitenkin joissakin hyödykkeissä tai palveluissa on tarve päivittää hyödykeryhmän sisäistä rakennetta indeksikautta lyhyemmällä ajanjaksolla. Uudessa indeksissä tämä on pyritty ottamaan entistä paremmin huomioon. Kun esimerkiksi aiemmin on seurattu kaupunkilomia Eurooppaan, rantalomia Eurooppaan ja kaukomaiden lomamatkoja ja näille on ollut kiinteät painot, seurataan uudessa indeksissä ulkomaan valmismatkoja, jolloin matkustustavoissa tapahtuvat muutokset voidaan ottaa huomioon nopeammin.

Painorakenne uudistettiin vastaamaan vuoden 2010 kulutusta

Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon vuoden 2009 tietoihin, jotka on päivitetty vastaamaan vuoden 2010 yksityisen kulutuksen arvoa. Vuonna 2010 yksityisen kulutuksen arvo Suomessa kuluttajahintaindeksin mukaan oli 83,3 miljardia euroa. Edellisenä perusvuonna 2005 se oli 70,4 miljardia euroa ja vuonna 2000 56,5 miljardia euroa.

Aiempaan verrattuna painorakenteessa on tapahtunut muutamia suurehkoja muutoksia (kuvio 1). Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan elintarvikkeisiin käytetyn rahan osuus kokonaiskulutuksesta on aavistuksen verran kasvanut. Osuuden kasvu johtuu pääasiassa muiden kulutusryhmien osuuden supistumisesta, sillä euromääräisesti kasvua on tapahtunut aiemminkin.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakenne-vertailu. Prosenttia.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus.

Suurimmat muutokset painorakenteessa ovat liikenteen ja viestinnän osuuksien pieneneminen. Liikenne-ryhmässä suurin muutos on autojen paino-osuuden pieneneminen. Viestintä-ryhmässä sekä puhelimiin että puheluihin on käytetty aiempaa pienempi osuus yksityisestä kulutuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksiin.

Vaikka kulutusosuus olisi pysynyt ennallaan tai jopa pienentynyt, on hyödykkeen kulutuksen määrä voinut lisääntyä hintojen alentuessa. Matkapuhelimet ovat tästä yksi esimerkki. Puhelimien määrä lisääntyi vuodesta 2005 vuoteen 2010, mutta samana aikana hinnat kuitenkin halpenivat merkittävästi. Tällöin matkapuhelinten paino-osuus indeksissä pieneni aiempaan verrattuna. Koko viestintäryhmän paino-osuutta veti eniten alaspäin puheluiden, eritoten lankapuhelinten sekä postipalveluiden käytön väheneminen.

Liikenteen hinnat ovat keskimäärin nousseet hieman vuodesta 2005, mutta kulutus, eritoten uusien ja käytettyjen autojen myynti, on laskenut aiempaa huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Syynä on viime vuosien taloustaantuma, mikä näkyy autojen ensirekisteröintien määrän pienenemisenä. Lisäksi henkilöautojen hinnat ovat laskeneet vuodesta 2005 vuoteen 2010.

Kuviossa 2 on tarkasteltu yksityisen kulutuksen volyymin muutoksia vuodesta 2005 vuoteen 2010 kuluttajahintaindeksin pääryhmien mukaan vuoden 2010 hinnoin. Koska kuluttajahintaindeksi kuvaa puhdasta hinnanmuutosta, näkyy kuviossa myös laadun parantuminen volyymin kasvuna. Esimerkiksi voidaan ottaa tietokoneet ja olettaa, että niitä ostetaan edelleen yhtä monta kappaletta ja samaan hintaan kuin aiemmin. Koska tietokoneiden laatu on parantunut, niiden indeksi laskee ja tämä ilmenee määrän muutoksena.

Asumismenot ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten. Omistusasumisen, eritoten uusien asuntojen, ja sähkön osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut. Niiden hinnanmuutokset vaikuttavat siten aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen volyymin muutokset 2005–2010 vuoden 2010 hinnoin.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.5.2011

Jaa