Tulojakauman huomioon ottaminen parantaa Suomen asemaa tulovertailussa

  1. Suomen menestys hyvinvointivertailuissa ei perustu tuloihin
  2. Tuloerojen merkitys
  3. Tulonjakoindikaattorit hyvinvoinnin kuvaajina
  4. Jakaumatiedot parantavat hieman Suomen asemaa
  5. Tulojakaumien tarkastelu tarkentaa käsitystä maiden välisistä hyvinvointieroista

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tuloerojen merkitys

Tasaista tulonjakoa pidetään yleensä positiivisena seikkana hyvinvoinnin kannalta. Richard Wilkinson ja Kate Pickett (2010) esittävät kirjassaan The Spirit Level useita esimerkkejä siitä, miten tasainen tulojakauma parantaa hyvinvointia. Suurten tuloerojen maissa on esimerkiksi enemmän terveysongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Bruttokansantuotteen tasolla ei taas ole mitään yhteyttä terveysongelmiin tai sosiaalisiin ongelmiin, jos verrataan vain rikkaita maita keskenään. Rikkaiden maiden vertailu tuo esille useita muitakin muuttujia, joiden perusteella pienten tuloerojen maissa voidaan paremmin kuin suurten tuloerojen maissa. Pienillä tuloeroilla on hyvinvointia parantava vaikutus muun muassa seuraaviin asioihin: luottamus toisia ihmisiä kohtaan, mielenterveysongelmat, elinajanodote ja lapsikuolleisuus.

Tuloerojen vaikutuksesta talouskasvuun ei taloustieteen alalla ole saavutettu täyttä yksimielisyyttä, mutta useat tutkijat ovat osoittaneet epätasaisen tulojakauman haittaavan myös talouskasvua. Suuret tuloerot voivat esimerkiksi johtaa kasvuorientoituneen talouspolitiikan hylkäämiseen (Alesina—Perotti 1996) ja pienituloisten investointihalukkuuden heikkenemiseen (Aghion—Howitt 1998).

Aggregaattitason tulojen tarkastelu ei yksin riitä edes aineellisen hyvinvoinnin mittaamiseen, vaan myös tulojen jakautumisella on merkitystä. Kotitalouksien tulojen hyvinvointivaikutusta voidaan perustella tukeutuen kansantaloustieteen perusajatukseen positiivisesta, mutta vähenevästä tulojen rajahyödystä. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että jokainen ansaittu euro lisää kotitalouden kokemaa hyötyä (tai hyvinvointia). Toisaalta hyödyn lisäys pienenee mitä enemmän tulot kasvavat: tuhat euroa kuukaudessa ansaitseva henkilö saa enemmän hyötyä yhdestä lisäeurosta verrattuna henkilöön, joka ansaitsee kymmenen tuhatta euroa kuukaudessa.

Tulonjakomittareiden käyttö kokonaistulojen rinnalla on hyvinvointitarkastelun kannalta olennaista, koska pienet tuloerot koetaan tulojen vähenevän rajahyödyn oletuksen vuoksi hyvinvoinnin kannalta positiivisena asiana. Hyvinvoinnin mittaamisen ongelma tulojen laskevan rajahyödyn oletuksen mukaisesti on se, että tuloista saatavaa hyötyä eri tulotasoilla ei voida numeerisesti mitata. Hyvinvointitarkastelussa pitäisi siten pyrkiä vertailemaan mahdollisimman laaja-alaisesti samassa kohdassa jakaumaa olevia kotitalouksia keskenään.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.5.2011