Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää
- Kilpailukykyä on, haasteita myös
- Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan
- Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste
- Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista
- Suomi hiipunut patenteissa
- Etulyöntiasemassa Venäjällä
- Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava
- Potkua designista?
- Usean uravaihdon sukupolvet
- Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti
- Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
- Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa
- Kasvuyritykset hakevat osaajia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
ETLAn Missä arvo syntyy? -raportin mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla nettohyötyjä globalisaatiosta – ei kuitenkaan vanhoin keinoin. Vahva kollektiivisen tekemisen ja yksituumaisuuden historia saattaa kääntyä meitä vastaan, jos se ei jatkossa anna erilaisuudelle ja yksilöllisyydelle riittävästi elintilaa.
Suomen pitäisi yhä enemmän siirtyä kohti 'kokeilutaloutta', jolle on tyypillistä uusien ajatusten jatkuvat markkinatestit ja parhaiden ajatusten – sekä niitä edistävien ihmisten ja yritysten – kilvoittelu ja valikoituminen. Tällaista yhteisöä voidaan kutsua yrittäjyys- tai ehkä pikemminkin yritteliäisyysyhteiskunnaksi. Tämän yksi ilmentymä ovat toki räjähdysmäistä kasvua tavoittelevat nuorehkot yritykset, mutta kyse on myös laajemmin uutta etsivästä ja virheitä pelkäämättömästä yhteisöstä. Onnistuessamme uuden löytämisellä ja sen tuotteistamisella voidaan saavuttaa kokonaan uusia markkinoita ja kohentaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa.
Tuotanto- ja arvoketjuja pilkkovassa maailmantaloudessa perinteisten yhteen alaan keskittyvien suuryritysten merkitys pienelle kansantaloudelle vähenee. Tällöin muutos antaa mahdollisuuden pienille, nuorille, joustaville, nopeisiin muutoksiin kykeneville yrityksille.
Lähde: Missä arvo syntyy? ETLA 2010.
________________________
Päivitetty 15.2.2011