Pk-yritykset selvisivät talouskriisistä pelättyä paremmin

  1. Saneerausta ja sinnittelyä
  2. Barometrit näyttävät suuntaa
  3. Investointeja mietitään

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Timo Lindholm on Suomen Yrittäjien johtaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.

Työpaikat ovat säilyneet hyvin pk-yrityksissä. Alle 50 hengen yrityksissä työpaikkojen vähennys jäi vajaaseen prosenttiin vuonna 2009. Alkaneelle vuodelle yritysten odotukset ovat pääsääntöisesti varsin positiiviset.
__________________

Kansainvälinen finanssikriisi kääntyi runsaat kaksi vuotta sitten yleiseksi talouskriisiksi, joka osui voimalla myös suomalaisiin pk-yrityksiin. Eniten kärsivät teollisuuden alihankkijat ja osa rakennusalaa. Kauppa ja palvelut pääsivät huomattavasti pienemmällä notkahduksella. Nyt kriisi on tuotannossa ja työllisyydessä ohitettu ainakin siinä mielessä, että pohjalukemista on jo noustu selvästi. Tuotanto kasvaa ja työllisyys kohenee, mutta kriisiä edeltäneet tasot ovat toki vielä kaukana.

Pk-yritykset ovat ainakin tähän asti selvinneet talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Tätä osoittavat konkurssien määrän kääntyminen laskuun jo viime vuonna, työpaikkojen todella pieni väheneminen pk-yrityksissä sekä pankkien niukkoina pysyneet yritysluottotappiot.

Työmarkkinat kokonaisuudessaan ovat toipuneet vuosien 2008–2010 myllerryksestä yllättävän nopeasti. Työllisten määrä taloudessa kääntyi nousuun viime vuoden aikana, samoin työttömien määrä väheni. Tavanomaisen taantuman tai laman jälkeen työmarkkinoiden toipuminen on paljon hitaampi prosessi.

Työllisyyden koheneminen on koko talouden kannalta erittäin myönteinen ilmiö: se ei vain kannattele kaikkea kotimarkkinaliiketoimintaa, vaan pienentää oleellisesti myös julkisen talouden budjettivajetta. Voidaan jopa kärjistää, että ilman työllisyyden vahvaa nousua julkisen talouden tasapainottaminen on lähes mahdotonta.

Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001–2009 yritysten kokoluokittain, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. Maa- ja metsätalous

Saneerausta ja sinnittelyä

Yritysten kokoluokittain työllisyyden muutos kriisivuonna 2009 oli hyvin kaksijakoinen. Suuret kansainvälisesti toimivat yritykset kohtasivat talouskriisin ensimmäisinä ja myös reagoivat siihen nopeasti. Toimintakuluja vähennettiin, mikä näkyi myös henkilömäärän selvänä laskuna kotimaassa. Tilastokeskuksen mukaan kokopäiväisiksi muunnettujen työpaikkojen määrä väheni toissa vuonna eniten 500–1000 henkeä työllistävissä suuryrityksissä. Sen sijaan alle 50 hengen yrityksissä vähennys jäi alle 1 prosentin.

Vastaavat numerot vuodelta 2010 saadaan vasta kuluvan vuoden lopulla. Ainakin lomautusten väheneminen korjasi viime vuonna pääosin suurten yritysten työllisyyslukuja. Toiminnan laajeneminen uusien investointien kautta ja niiden näkyminen työpaikkojen kasvuna erikokoisissa yrityksissä voi sen sijaan olla monitahoisempi ilmiö. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin työpaikkojen määrä joka tapauksessa nousi viime vuonna.

Pienillä yrityksillä on erityinen tarve pitää kiinni työntekijöistään. Yhden tai kahden henkilön irtisanominen tarkoittaa pienyrityksessä sitä, että merkittävä osa liiketoiminnasta leikataan pois. Tätä osuutta on vaikea saada nousukaudella takaisin, kun asiakkaita on saatettu menettää ja kaikki osaajat eivät enää ole yrityksen palveluksessa.

Yrityssektorin sisäistä työllisyyskehitystä kannattaa katsoa myös pidemmältä ajalta. Vuosina 2001–2009 yritysten työpaikkojen määrän lisäyksestä noin 95 prosenttia kertyi pk-yrityksissä. Tämä on yksi konkreettinen osoitus talouden toimialarakenteen todella nopeasta muutoksesta yhden vuosikymmenen aikana. Muutosta ei selitä mikään yksittäinen talouden käänne, koska tuohon ajanjaksoon osui yksi tavanomainen taantuma, pitkä ja vahva nousukausi sekä vuosikymmenen lopun talouskriisi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.2.2011

Jaa