Mikä on taiteen markkina-arvo kansantaloudessa?
Ja käykö sellaisen laskeminen?

  1. Määrittely on oma taiteenlajinsa
  2. Markkina-arvo on kasvanut koko yhteiskunnan tasolla
  3. Mikä osuus työstä on taidetta?
  4. Taiteen ja talouden suhde on monisyinen
  5. Taidetta taiteen vuoksi – vai tuotteiksi
  6. Luovaa taloutta ja tilastointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Taidetta taiteen vuoksi – vai tuotteiksi

Taiteen eri aloilla on erilaista suhtautumista välineellistymiseen ja tuotteistumiseen. Jaottelut korkeaan ja matalaan kulttuuriin tai oikeaan taiteeseen ja viihteeseen ovat tuttuja kaikilla taiteenaloilla, mutta kriittisintä asenne on kenties kuvataiteessa. Johtuuko se siitä, että kuvataiteiden puolella tuotteistaminen on teknisesti hankalinta ja ns. tuotantokustannusten kattaminen taloudellisesti lähes mahdotonta? Vai siitä, että kuvataiteen alalla keskimääräinen tulotaso on matalinta taiteenalojen välisessä vertailussa? Vai siitä, että siellä yrittäjyyspuhe tuntuu kaikkein ontoimmalta, koska pakkoyrittäjyys on yleisin yrittäjyyden muoto? Vai onko kyseessä alan traditio tai markkinoiden poikkeavuus muiden taiteenalojen markkinoista? Vai julkisen tuen roolin eroista? Toki on muistettava, että kuvataide on hyvin heterogeeninen alue ja sen eri haaroillakin on erilaista suhtautumista.

Yleisesti taiteen aloilla ajatellaan, että luomisvaiheen pitäisi olla vapaa kaikista tuotevaatimuksista. Eroja syntyy ajoituksessa; missä vaiheessa taideteoksen syntymän jälkeen voidaan tuoda mukaan edes joitakin tai useita tuotteistamiseen liittyviä elementtejä. Ns. markkinat eroavat eri taiteen kentillä toisistaan. Osalle taiteesta ei ehkä koskaan edes synny markkinoita tai vaihtoarvoa. Näissä tapauksissa ei vaihtoarvoa ole edes mieltä hakea väkisin tai keinotekoisesti. Silti näistäkin alueista voidaan saada joitain toimintaa kuvaavia numeroita esiin vaikkapa koulutuksen, apurahojen tai sosiaalituen muodossa.

_____________________

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 10.11.2010