Osakkeiden takaisinostot kaunistelevat vaihtotasetta

  1. Osakkeiden takaisinostot vaikeuttavat tilastointia
  2. Tilinpidossa osakkeiden takaisinostot eivät ole yritysten menoja
  3. Vaihtotaseen ylijäämä on tilastoitua pienempi

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Eero Savolainen työskentelee ekonomistina Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolla. Pentti Forsman on toiminut ekonomistina Suomen Pankissa 30 vuotta erityisesti ulkomaankauppaa ja kansainvälistä taloutta käsittelevissä tehtävissä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2010.

Suomen kansantalouden nettosäästämisestä on ollut liian positiivinen kuva, kirjoittavat Suomen Pankin ekonomistit.
_________________

Suomen vaihtotase on ollut tukevasti ylijäämäinen vuoden 1995 jälkeen. Ylijäämä on osin seurausta yrityssektorin nettosäästämisestä. Koko talouden kannalta katsottuna yritysten nettosäästämisen mittaaminen on kuitenkin lähinnä Nokian vuoksi vaikeutunut. Mittaamiskäytäntöjen vuoksi kansantalouden tilinpidon käsitteet tuottavatkin Suomen kansantalouden nettosäästämisestä (eli vaihtotaseen ylijäämästä) liian positiivisen kuvan.

Jo aiemmin tiedettiin, että suorista sijoituksista ja arvopaperisijoituksista kertyneiden jakamattomien voittojen erilainen kohtelu maksutasetilastossa toi vuosituhannen vaihteen ympärillä harhaa nettosäästämiseen ja liioitteli vaihtotaseen ylijäämää. Nokia on lähes kokonaan ulkomaisessa omistuksessa, mutta sen jakamattomia voittoja käsitellään aivan kuin ne olisivat suomalaisten taloudenpitäjien säästöjä.1 Jos ulkomaalaisten Nokia-omistus luokiteltaisiin suoraksi sijoitukseksi, Nokian jakamattomat voitot kirjautuisivat vaihtotaseessa ulkomaille maksetuiksi pääomamenoiksi.

Eräs tapa, jolla yritys voi käyttää jakamattomia voittovarojaan, on omien osakkeiden takaisinosto. Kun Suomessa sallittiin amerikkalaistyylinen omien osakkeiden takaisinosto, on ilmiöstä tullut hyvin merkittävä osakkaiden palkitsemismuoto. Useina vuosina Nokia maksoi osinkoja vain puolet siitä summasta, millä se osti omia osakkeitaan (Kuvio 1). Toki suomalaisetkin saivat tuloja muualta samalla tavoin, mutta Nokian valtavasta koosta johtuen sen suorittamat osakkeiden takaisinostot hallitsevat kokonaiskuvaa ja rahavirtoja. 2

Kuvio 1. Nokian maksamat osingot ja suorittamat osakkeiden takaisinostot

Lähde: Nokian vuosikertomukset.

Osakkeiden takaisinostot vaikeuttavat tilastointia

Yritykset voivat palauttaa omistajilleen varoja joko maksamalla osinkoa tai ostamalla omia osakkeitaan. Myös yrityskaupoissa omistajille palautuu varoja, jotka ovat osa voitonjakoa, kun summasta vähennetään lunastettu osakepääoma.3 Omien osakkeiden osto on sallittu Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Osakeyhtiölaki antaa osakeyhtiölle mahdollisuuden hankkia omia osakkeitaan enintään 10 prosenttia osakekannasta. Hankitut omat osakkeet tulee mitätöidä tai luovuttaa edelleen.

Tehokkailla pääomamarkkinoilla omistajan kannalta on yhdentekevää, jakaako yritys varoja omistajilleen osinkojen vai osakkeiden takaisinoston muodossa. Pääomamarkkinat eivät kuitenkaan ole täysin tehokkaat. Etenkin osinkojen ja luovutusvoittojen verokohtelun eroavaisuudet vaikuttavat voitonjakoon liittyviin päätöksiin.

Omien osakkeiden ostot ovat omistajan verotuksen kannalta yleensä edullisempi tapa palauttaa varoja. Veroetua syntyy, jos luovutusvoittoja verotetaan kevyemmin kuin osinkoja. Vaikka näin ei tehtäisikään, takaisinostot voivat olla verotuksellisesti osingonmaksua edullisempi vaihtoehto verotuksen lykkääntymisen vuoksi. Takaisinostot nostavat yleensä pörssikurssia, ja osakkeenomistaja voi siirtää verotusta eteenpäin ja maksaa verot vasta myydessään osakkeet. Osinkojen suhteen tätä vaihtoehtoa ei ole olemassa, sillä osingot verotetaan samana vuonna kuin ne maksetaan. Verotuksen lykkäämisen kumulatiivinen vaikutus sijoituksen tuottoon voi muodostua huomattavan suureksi, kun omistusaika on pitkä.

Takaisinostojen eduksi katsotaan myös niiden joustavuus. Sijoittaja saa itse päättää, milloin realisoi sijoituksensa, kun taas osinkojen maksun ajankohtaan osakkeenomistajalla ei ole mahdollista vaikuttaa. Sijoittaja voi toki sijoittaa saamansa osingot uudelleen yritykseen, mutta tällöin sijoitettava määrä on pääomaveron verran osinkoja pienempi. Myös yrityksen kannalta omien osakkeiden takaisinosto on osingonmaksua joustavampi vaihtoehto. Monet sijoittajat arvostavat vakaata osingonmaksupolitiikkaa, ja normaalia suuremmat palautukset omistajille voi olla järkevää maksaa takaisinostojen muodossa, jotta myöhemmin ei mahdollisesti jouduta pienentämään osinkoa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010

Jaa