Metsäpaloista ja modernisaatiosta

  1. Elvytystä eläkkeisiin ja kulutukseen
  2. Valtiojohto palokuntahommissa
  3. Modernisaatioon mallia muualta!

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Sutela on Suomen Pankin johtava neuvonantaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2010.

Venäjän talous supistui poikkeuksellisen rajusti vuonna 2009. Pudotus oli hieman vajaat kahdeksan prosenttia, saman verran kuin Suomessa. Venäjä kuitenkin lähti laskuun nopeammasta kasvuvauhdista. Myös tänä vuonna Venäjä on Suomea ripeäliikkeisempi. Ellei kummia tapahdu, talous kasvaa viisi tai kuusi prosenttia. Meilläkin uutiset ovat kääntyneet myönteisimmiksi. Venäjän kasvulukuun emme kylläkään yllä.

Samaan aikaan, kaikessa hiljaisuudessa, vilahti eräs virstanpylväs. Venäjän kokonaistuonti näyttäisi kasvavan odotettua nopeammin, viidenneksen vuosivauhtia. Samaan aikaan Suomen Venäjän-vienti supistui edelleen. Kyse on suurelta osin tilastollisesta kummajaisesta. Autojen jälleenvienti Suomen kautta on loppunut lähes kokonaan. Samaan aikaan niiden kauttakuljetus on kyllä elpymässä, mutta sehän ei sentään näy vientitilastoissa.

Tässä on kyse pysyvästä ilmiöstä. Autojen kokoaminen ulkomaisista osista kasvaa vauhdilla niin Pietarin ympäristössä kuin muuallakin. Ne osat viedään konttitavarana Pietarin satamien kautta, ei Suomen teillä. Seuraava askel on kasvava nojautuminen Venäjällä sijaitseviin alihankkijoihin. Tätä tulee valtion tullipolitiikka tukemaan, eikä täydellisessä riippuvuudessa tuoduista osista ole liiketaloudellista järkeäkään.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Venäjä oli Suomen neljänneksi suurin vientimarkkina. Autojen jälleenviennin loppuminen veti sijoitusta alaspäin. Öljytuotteiden kauppa taas taisi vetää, kun Alankomaat kiilasi niukasti Venäjän ohitse. Kiinnostavaa: eihän tässä ole kuin pari vuotta siitä, kun Venäjän toivottiin nousevan Suomen suurimmaksi vientimarkkinaksi...

Varsinainen syvempi pulma on, etteivät investoinnit vielä kasva Venäjällä. Suomessa sijaitsevat yrityksethän jostain syystä ovat erikoistuneet investointitavaroiden tuottamiseen. Mutta kai niidenkin aika vielä tulee, jos ja kun konepajateollisuus pysyy tässä maassa.

Elvytystä eläkkeisiin ja kulutukseen

Venäjän kasvu on jälleen kulutuksen vetämää, ja tuontitavarat löytävät ostajansa. Kriisin erikoisin sivujuonne Venäjällä taisi olla, että kotitalouksien tulot kasvoivat viime vuonna - siis samaan aikaan kun talous supistui rajusti. Taustalla oli eläkkeiden huima korottaminen, keskimäärin neljänneksellä viime vuonna ja lähes puolella tänä vuonna. Kyllähän eläkkeet ovat olleet kovin pienet ja niiden koko suhteessa keskituloihin on laskenut. Korotusten jälkeenkin ollaan alle Kansainvälisen työjärjestön minimisuosituksen, 40 prosenttia keskitulosta. Eläkkeiden tason nostamista perusteltiin myös elvytyksellä. Eläkeläiset kait kuluttavat pääosan tuloistaan, ja pienituloisina tyytyvät usein kotimaisiin tuotteisiin. Sanomatta oli selvää, että myös politiikkaa oli pelissä. Kolmannes Venäjän äänestäjistä on eläkeläisiä, ja vaalit ovat taas tulossa.

Yllättävän suuri osa eläkeläisten tulonlisästä taisi kuitenkin valua tuontiin. Toinenkin laskelma saattaa olla pettämässä. Elvyttävästä budjetista pitäisi päästä tasapainoon neljässä vuodessa. Sen jälkeen haluttaisiin kasata uudelleen ne vararahastot, jotka ovat tänä ja viime vuonna olleet suureen tarpeeseen. Eläkemenojen kasvu on kuitenkin suuri taakka budjetille. Niinpä Venäjällä ollaan vastakkain julkisen talouden meillekin tuttujen ikuisuuskysymysten kanssa. Kuinka raha käytettäisiin tehokkaammin? Mitä menoja leikattaisiin? Olisiko mahdollinen verouudistus, jossa painopistettä siirrettäisiin tulojen progressiivisen verotuksen suuntaan? Vai - kauhistusten kauhistus - otettaisiinko velkaa? Rahaa olisi saatavissa kohtuulliseen hintaan, mutta miten sen jälkeen ylpeiltäisiin riippumattomuudella kansainvälisistä rahoittajista?

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.9.2010

Jaa