Olli Rehn: Kreikan kriisi ei tullut yllätyksenä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Vesa Puoskari on Pariisissa asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen
Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.

Euroalueen perusongelmana on yhteisen talouspolitiikan puute yhteisellä talousalueella, sanoo EU:n talouskomissaari Olli Rehn. Kreikan tilastosotkut eivät Rehnin - jonka vastuulle kuuluvat myös EU-maiden tilastot - mukaan tulleet komissiolle yllätyksenä. Komissio oli kuitenkin hampaaton valtuutuksen tilastojen tarkempaan syyniin uupuessa. Nyt komissio pyrkii pikaisesti parantamaan Eurostatin tarkastusvaltuuksia.

______________


© EC

Rahoitusmarkkinoiden luottamus valtioiden velanhoitoon heikkeni, kun kävi ilmi, että Kreikka oli vääristellyt taloustilastointiaan. Kuinka suurista ongelmista Kreikan kohdalla on kysymys, mitä Kreikka aikoo tehdä budjettitasapanon saavuttamiseksi ja riittävätkö toimet palauttamaan luottamuksen Kreikan maksukykyyn?

Kreikan budjettivaje ja julkisen velan määrä osoittautuivat huomattavasti aiemmin ilmoitettua suuremmiksi. Esimerkiksi vuoden 2009 alijäämäennustetta nostettiin 5 prosentista 12,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kreikan tilastotoimi ei ollut riittävän itsenäinen vastustaakseen poliittisia paineita, vaan se osallistui Kreikan talouden ongelmien piilotteluun vaalien alla.

Kreikka on sitoutunut talouden tervehdyttämiseen päästäkseen jaloilleen ja maksaakseen velkansa. Tämä on ehtona euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston myöntämille luotoille, joiden avulla Kreikkaa autetaan selviämään pahimman yli. EU:n ja IMF:n yhteisen ohjelman mukaisesti Kreikan hallituksen tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä alle 3 prosenttiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Haaste on suuri ja se edellyttää laajojen rakenteellisten muutosten läpiviemistä.

Missä vaiheessa Kreikan EMU-jäsenyyttä tilanne ryöstäytyi käsistä? Milloin siihen olisi pitänyt puuttua, jotta tilanne olisi pystytty korjaamaan?

Kreikasta tuli EMUn jäsen alkuvuodesta 2001. Kauan ennen nykyisen kriisin puhkeamista komissio varoitti julkisesti useaan otteeseen Kreikan julkisen talouden tilasta sekä Kreikan tilastotoimen ongelmista. Erityisesti komissio esitti kantansa ja suosituksensa Kreikan vakausohjelman vuotuisen arvioinnin yhteydessä.

Huhtikuussa 2009 euroryhmä totesi komission arvioinnin pohjalta, että Kreikan julkinen talous on kestämättömällä pohjalla ja kehotti Kreikan viranomaisia käynnistämään vakautusstrategian.

Valvontajärjestelmässä oli kuitenkin kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkin vakaus- ja kasvusopimuksen säädösten valvonnassa ei voitu mennä riittävän syvälle, jotta budjettivajeiden syntymiseen olisi kyetty pureutumaan ennakolta ja tehokkaasti. Toiseksi komissiolla ei ollut valtuuksia tarkastaa Kreikan systemaattisiin väärennöksiin pohjautuneita tilastoja.

Onko vastaavanlaista taloustilastoinnin vääristelyä esiintynyt tai epäilläänkö esiintyneen myös muissa valtioissa?

Ei ole mitään merkkejä vastaavanlaisesta tilanteesta muissa EU-maissa. Joissakin jäsenmaissa uusi hallitus on kyseenalaistanut edeltäjiensä toimet, mutta tällä tavoin ne pyrkivät usein legitimoimaan omaa politiikkansa.

Esimerkiksi kesäkuun alussa julkisuuteen tulleet väitteet Unkarin velkakriisistä olivat selvästi liioiteltuja. Päinvastoin Unkari on saanut julkisen taloutensa toipumaan parin viime vuoden aikana säästökuurin avulla ja maan talous on osoittanut vahvuuttaan myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Mikä on EU:n toimielinten (Komissio / EU:n tilastovirasto Eurostat) rooli taloustilastoinnin seurannassa?

Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat tärkeän oikeusperustan, joka takaa Eurostatille osana komissiota itsenäisen roolin tilastojen tuottamisessa. Komission tehtävä on myös valvoa, että EU:n jäsenmaat noudattavat näitä samoja sääntöjä tilastontuotannossaan.

Kuinka tilastoinnin luotettavuutta pyritään parantamaan jatkossa?

Tähän mennessä Eurostatilla ei ole ollut valtuuksia tarkastaa kansallisille tilastoviranomaisille toimitettuja julkisia tilejä. Kreikan tapahtumat osoittivat tähän olevan tarvetta. Helmikuussa aloittaneen uuden komission ensimmäinen ehdotus koskikin Eurostatin tarkastusvaltuuksien lisäämistä. Kesäkuussa jäsenmaiden valtiovarainministerit hyväksyivät kyseisen ehdotuksen. Kunhan Euroopan parlamentti antaa asiasta lausunnon, saamme tämän pian voimaan. Näin ollen Eurostatilla on vastaisuudessa oikeus tarkastella suoraan julkisia tilejä, jos kansallisten tilastoviranomaisten toimittamien tilastotietojen luotettavuutta on syytä epäillä vakavasti.

Kreikalle on laadittu yhteinen toimintasuunnitelma, joka sisältää useita konkreettisia toimenpiteitä tilastojen kuntoon laittamiseksi. Esimerkkinä mainittakoon uusi, avoin ja julkinen tapa valita Kreikan tilastokeskuksen johtaja.

Kuinka suuri ongelma euroalueen valtioiden velkaantuminen ja budjettien alijäämä on tällä hetkellä?

Globaali finanssi- ja talouskriisi paljasti joidenkin maiden kasvun ja julkisen talouden tasapainon onttouden. Perusongelmana on yhteisen talouspolitiikan puute yhteisellä talousalueella.

Euron käyttöönoton jälkeen alueen sisäinen kehitys on ollut eriytynyttä. Koko EU:ta koskevaa vakaus- ja kasvusopimusta ei ole noudatettu kyllin kurinalaisesti. Myös kilpailukyvyn kohentamiseen tähdännyt Lissabonin strategia jäi kauas tavoitteistaan. Lisäksi vaihtotasealijäämät ja kilpailukykyerot ovat suuria. Ongelman suuruudesta ovat osoituksena useiden jäsenmaiden viime viikkoina hyväksymät säästöpaketit.

Millä aikataululla euromaiden pitäisi saada budjettinsa tasapainoon?

Jos jäsenvaltio ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa säädetyn alijäämän enimmäismäärän (3 % suhteessa bkt:hen), EU:ssa käynnistetään liiallisia alijäämiä koskeva menettely. Siihen kuuluu useita vaiheita, mukaan luettuna mahdolliset seuraamukset. Niiden aikana asianmukaista jäsenvaltiota kannustetaan toteuttamaan toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Suositukset ja aikataulut budjettialijäämän korjaamiseksi ovat siis jäsenmaakohtaisia.

Esimerkiksi Suomen julkiseen talouteen on kriisin myötä syntynyt liiallinen alijäämä. Tämän vuoksi komissio esitti 15.6.2010, että Suomen tulee ryhtyä toimiin alijäämän supistamiseksi. On tärkeää, että alijäämä kääntyy selkeästi ja uskottavasti laskevalle uralle ensi vuodesta lähtien. Valvottavien maiden joukkoon kuuluu tällä hetkellä 24 EU-maata eli kaikki muut paitsi Luxemburg, Viro ja Ruotsi.

Useissa velkaantuneissa maissa (Kreikka, Espanja, Iso-Britannia) julkinen sektori suunnittelee kulujen merkittäviä leikkauksia. Ovatko leikkaukset ratkaisu talousongelmiin vai syveneekö taantuma entisestään julkisen kysynnän vähetessä?

Huomattavasti velkaantuneissa maissa alijäämien pienentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Velkaantuneiden EU-maiden säästöohjelmat ovat merkki siitä, että jäsenmaat ovat menossa oikeaan suuntaan. Mikäli finanssimarkkinoiden epävakaus saadaan kuriin, talouden elpyminen tulee jatkumaan, vaikkakin tämä tapahtuu vaatimattomasti ja asteittain.

Esimerkiksi Espanjan toimet ja tavoitteet tämän vuoden osalta ovat asianmukaiset ja riittävät, mutta kunnianhimoisia budjettileikkauksia on jatkettava ensi vuonna alijäämien kutistamiseksi. Pikaisia leikkauksia tarvitsevat nyt pahasti velkaantuneet maat, kun taas muiden on mahdollista ryhtyä tasapainottaviin toimiin myöhemmin.

Kuinka velkaantuneiden maiden taloustilanne (Kreikka, Espanja, Italia) eroaa toisistaan?

Vaikka monilla EU-mailla on kriisin seurauksena erityisesti julkisen talouden ongelmia, olisi erheellistä laittaa kaikki maat samaan koriin. Tilanne esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa tai vaikkapa Isossa-Britanniassa ei ole verrattavissa Kreikkaan.

Kreikan talouden rakenteet ovat heikommat kuin muissa EU-maissa ja sen politiikan ja hallinnon tavat ovat jo monen vuoden ajan olleet sellaisia, joita ei muissa jäsenmaissa ole esiintynyt. Kreikan erityisyys on tullut ilmi muun muassa talouden lukujen vääristelynä.

Julkisen velan tasoerot suuria, kriisi pahentaa tilannetta kaikkialla
Julkisyhteisöjen bruttovelka EU-maissa vuonna 2007 ja ennuste vuodelle 2011, osuus bkt:sta


Lähde: EU:n komission ennuste, kevät 2010

Velkakriisin seurauksena myös luottamus euroon on heikentynyt ja valuutta on devalvoitunut suhteessa muihin. Onko heikommasta eurosta enemmän hyötyä vai haittaa Euroopan taloudelle?

Viimeaikainen euron arvonalennus on tuonut euron reaalisen valuuttakurssin sellaiselle tasolle, joka on lähellä historiallisia keskiarvoja. Euroalueen makrotalous ei kokonaisuutena ole merkittävässä epätasapainossa suhteessa muuhun maailmaan. Euroalueen vaihtotase on likimain tasapainossa.

Vaikka euron arvo on heikentynyt viime kuukausina, se on yhä aika lähellä sellaista tasoa, jota voidaan pitää tasapainoisena. Euron heikentymisellä on sellaisenaan sekä hyviä että huonoja vaikutuksia talouteen. Heikentynyt euro nostaa energian hintaa, mikä johtaa inflaation kiihtymiseen. Toisaalta se auttaa euroalueen vientiä, mikä juuri tällä hetkellä on tärkeää.

Euron kurssitaso ei siis ole ongelma, mutta jyrkät vaihtelut eivät luonnollisestikaan ole toivottavia.

Millaisia poliittisia vaikutuksia arvioitte taloustoimilla olevan? Esimerkiksi Kreikan tukipaketin kaltaisia avustustoimia on helppo kritisoida ja popularisoida maksajiksi joutuvissa jäsenmaissa (kuten Suomessa hallitus vs. oppositio). Toisaalta myös budjettileikkauksia tekevissä maissa ihmiset vastustavat säästötoimenpiteitä (Kreikka, Espanjan mahdollinen yleislakko).

Kreikan tukipaketti ei ole lahja, vaan laina, josta maksetaan korkoa. Kreikalle myönnetyllä lainoituksella turvataan koko Euroopan rahoitusvakautta. Tämä on välttämätöntä, jotta vihdoin liikkeelle lähtenyt elpyminen ei tyssäisi ja työttömyys kääntyisi uuteen nousuun.

Uudistukset eivät ole helppoja missään jäsenmaassa. Laajemmin arvioiden tämän kevään tapahtumat ovat tuoneet esille tarpeen tiivistettyyn talouspolitiikan koordinaatioon Euroopassa ja sitä kautta budjettikuriin jäsenmaissa.

________________________________________

Globalisaatio haastaa taloustilastot

Yritysten globalisaatio eli kansainvälistyminen aiheuttaa haasteita tilastojen luotettavuudelle ja ylipäänsä taloustilastoille. Monikansallisia konserneja koskevat ulkomaankaupan tilastot eivät pidä paikkaansa, mikä puolestaan vaikuttaa bkt-lukuihin.

Kun monikansallisten konsernien määrä ja merkitys kasvaa entisestään, uhkaako kansallisten taloustilastojen perusta murentua?

- Globalisaatio aiheuttaa lisähaasteita, myöntää Olli Rehn. Mutta hyödykkeitä koskevat ulkomaankaupan tilastot pohjautuvat yhä liikkuvuuteen, eivätkä omistussuhteiden muutoksiin. Näin ollen hyödykkeiden fyysinen siirtyminen näkyy yhä kansallisissa taloustilastoissa, Rehn muistuttaa.

- On kuitenkin totta, että muun muassa monikansallisten konsernien sisäiset liiketoimet ovat luoneet uusia vaatimuksia myös tilastotoimelle.

Mitä komissio ja Eurostat tekevät vastatakseen haasteeseen?

Huhtikuussa 2007 perustettiin komission ja jäsenmaiden yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä oli analysoida monikansallisten konsernien toimintojen vaikutuksia kansantalouksien tilinpitoon. Työryhmän kesäkuussa 2009 esittämiä suosituksia ollaan parhaillaan viemässä eteenpäin, talouskomissaari lupaa.
________________________________________

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.7.2010

Jaa