Ajankäyttötutkimus: Tasa-arvo etenee pohjoisessa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Hannu Pääkkönen työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.

Kokonaistyöajalla mitattuna sukupuolten välinen tasa-arvo on edennyt kahden ansaitsijan perheissä Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Niissä puolisoiden ansio- ja kotityöhön käytetty aika on lähes samansuuruinen. Ajankäyttövertailussa mukana olleessa Espanjassa naiset sitä vastoin tekevät edelleen runsaasti kotitöitä, mikä nostaa heidän osuutensa kokonaistyöajasta suuremmaksi kuin miesten.
______________

Miesten ja naisten välistä työnjakoa on tarkasteltu monesti pelkästään kotityön avulla. Perinteisesti naiset ovat tehneet enemmän kotityötä kuin miehet. Tämä ero on hiljalleen kaventunut viime vuosikymmeninä. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa, kotitöiden tasa-arvoistuminen johtuu siitä, että naiset ovat vähentäneet kotityöhön käytettyä aikaa miesten kotityöajan pysyessä ennallaan. Suomessa ero on kaventunut pikemminkin sen seurauksena, että miehet tekevät entistä enemmän kotitöitä, ja naiset ovat hieman vähentäneet niiden tekemistä.

Kotityöt ovat usein näkymätöntä työtä, jota ei lueta "oikean" työn piiriin, eikä sen arvoa lasketa kansantalouden tilinpidossa. Toisin on ansiotyön laita. Työllisten määrää ja tehtyä työpanosta mitataan säännöllisesti esimerkiksi työvoimatutkimuksissa.

Muuttuuko kuva sukupuolten välisestä työnjaosta, jos työksi lasketaan sekä ansiotyö että palkaton kotityö? Tällöin puhutaan kokonaistyöajasta. Ajankäyttötutkimusten perusteella on mahdollista mitata kokonaistyöhön käytetty aika. Joskus kokonaistyöaikaan luetaan ansio- ja kotityön lisäksi myös opiskeluun käytetty aika.

Naisten työssäkäynti vaihtelee vertailumaissa

Miltä miesten ja naisten kokonaistyöaika näyttää erityyppisissä hyvinvointivaltioissa? Seuraavassa vertaillaan ajankäyttöä Suomessa, Saksassa, Britanniassa ja Espanjassa. Suomi edustaa vertailussa pohjoismaista, Saksa keskieurooppalaista, Britannia anglosaksista ja Espanja eteläeurooppalaista hyvinvointivaltiotyyppiä.

Suomessa, Saksassa ja Espanjassa runsaat 60 prosenttia miehistä kävi työssä tutkimusajankohtana. Britanniassa työllisten osuus oli tätä suurempi, lähes 70 prosenttia. Britanniassa myös suurempi osa miehistä työskenteli osa-aikaisesti kuin kolmessa muussa maassa.

Naisten työssäkäynti vaihteli maiden välillä miehiä enemmän. Suomessa ja Britanniassa työllisten naisten osuus oli 53-54 prosenttia, Saksassa 46 prosenttia ja Espanjassa selvästi vähemmän, 33 prosenttia 20-74-vuotiaista. Suomessa ja Espanjassa naisten osa-aikatyö oli harvinaista. Sen sijaan Saksassa ja Britanniassa puolet työllisistä naisista työskenteli osa-aikaisesti.

Sivun alkuun

Mieselättäjämalli yhä voimissaan Espanjassa

Kahden ansaitsijan perheet olivat yleisiä Suomessa, Saksassa ja Britanniassa: lähes puolet pariskunnista kuului tähän ryhmään. Espanjassa kahden tulonsaajan perheet olivat selvästi harvinaisempia; perinteinen mieselättäjämalli oli siellä yleisempi kuin muissa maissa.

Perheet, joissa vain vaimo työskenteli, olivat harvinaisia kaikissa maissa. Niiden osuus kaikista pariskunnista oli selvästi alle 10 prosenttia.

Kokonaistyöajan jakautumista puolisoiden kesken tarkastellaan seuraavaksi kahden ansaitsijan perheissä, mieselättäjäperheissä ja naiselättäjäperheissä. Mies- ja naiselättäjäperheillä tarkoitetaan sellaisia pariskuntia, joista vain toinen puoliso käy työssä, ja toinen on työttömänä tai työvoiman ulkopuolella.

Sivun alkuun

Suomessa ja Espanjassa naiset pisimpään ansiotöissä

Kahden ansaitsijan perheissä kokonaistyöaika jakautui lähes tasaisesti miesten ja naisten kesken Suomessa, Saksassa ja Britanniassa (kuvio 1). Espanjassa naisten kokonaistyöaika oli pidempi kuin miesten, koska siellä naiset tekivät runsaasti kotitöitä. Naisten työpanos jakautui Suomea lukuun ottamatta puoliksi ansio- ja puoliksi kotityöhön. Suomessa ansiotyö muodosti selvästi kotityötä suuremman osan naisten kokonaistyöajasta.

Kuvio 1. Kokonaistyöaika kahden ansaitsijan perheissä

Lähde: HETUS-tietokanta

Työnjako oli eriytynyt sukupuolen mukaan siten, että kaikissa maissa miehet tekivät enemmän ansiotyötä kuin naiset, ja naiset tekivät miehiä enemmän kotitöitä.

Kahden ansaitsijan lapsiperheissä lastenhoitoaika vaihteli miehillä kolmesta viiteen tuntiin viikossa ja naisilla kuudesta yhdeksään tuntiin viikossa. Kaikissa vertailumaissa naiset käyttivät lastenhoitoon enemmän aikaa kuin miehet.

Mieselättäjäperheissä vaimon kotityöpanos ylitti miehen ansiotyöpanoksen Saksassa, Britanniassa ja Espanjassa (kuvio 2). Suomessa ne olivat yhtä suuret. Kaikissa maissa työssä käyvät miehet osallistuivat kotitöihin, vaikka puoliso oli kotona. Espanjassa naisten kotityöaika oli kuitenkin lähes yhtä suuri kuin miehen kokonaistyöaika.

Kuvio 2. Kokonaistyöaika perheissä, kun vain mies käy työssä

Lähde: HETUS-tietokanta

Päinvastaisessa tapauksessa, kun perheessä vain vaimo kävi työssä, miesten ja naisten kokonaistyöajat eivät olleet läheskään yhtä lähellä toisiaan kuin mieselättäjäperheissä (kuvio 3). Suomessa ja Saksassa kotona olevat miehet tekivät enemmän kotitöitä kuin heidän työssä käyvät puolisonsa, kun taas Britanniassa ja Espanjassa työssäkäyvät naiset tekivät enemmän kotitöitä kuin heidän kotona olevat puolisonsa.

Kuvio 3. Kokonaistyöaika perheissä, kun vain vaimo käy työssä

Lähde: HETUS-tietokanta

Sivun alkuun

Hyvinvointivaltioiden erot esiin

Kokonaistyöajalla mitattuna sukupuolten välinen tasa-arvo on edennyt kahden ansaitsijan perheissä Suomessa, Saksassa ja Britanniassa, joissa puolisoiden ansio- ja kotityöhön käytetty aika on lähes samansuuruinen. Espanjassa naiset tekevät edelleen runsaasti kotitöitä, mikä nostaa heidän osuutensa kokonaistyöajasta suuremmaksi kuin miesten.

Hyvinvointivaltioiden erot tulevatkin näkyviin juuri tässä. Espanjan hyvinvointivaltio perustuu vielä perheeseen ja naisten hoivatyöhön. Espanjassa naisten työmarkkinoille osallistuminen on yhä alhaisempaa kuin Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Espanjassa naisten osuus koko työvoimasta oli vuonna 2000 samalla tasolla kuin Suomessa jo vuonna 1960.

Hannu Pääkkönen työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Pääkkönen väitteli toukokuussa Tampereen yliopistossa aiheesta "Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä".

___________________

Ovatko ansio- ja kotityö samanarvoisia?

Käyttämäni ajankäyttöluokitus kohtelee miehiä ja naisia eri tavoin. Ansiotyöaika mitataan ajankäyttötutkimuksessa bruttoaikana, eikä siitä poisteta lyhyitä taukoja työaikana, kuten WC:ssä käyntiä tai kahvitaukoja. Kotityö luokitellaan puolestaan nettoaikana, johon sisältyy vain todellinen kotityö. Kaikki edellä mainitun tapaiset työaikaan sisältyvät keskeytykset on poistettu siitä. Koska miesten kokonaistyöaika koostuu enemmän ansiotyöstä ja naisten kotityöstä, vertailu on epäedullista naisten kannalta.

Voidaan myös ajatella, että ansio- ja kotityö eivät ole samanarvoista työtä. Ansiotyö tuo palkan lisäksi muitakin etuja ja taloudellista turvaa, joita kotityö ei kartuta.

___________________

Tiedot perustuvat HETUS-tietokantaan, johon on koottu tiedot 15 Euroopan maan ajankäyttötutkimuksista. Vertailumaiden tiedot on kerätty vuosina 1999-2003. Vertailussa ovat mukana 20-74-vuotiaat naimisissa tai avoliitossa elävät miehet ja naiset.
Ansiotyöhön lasketaan mukaan varsinainen työaika ilman päivittäisiä työmatkoja. Kotityöhön luetaan kotitalous- ja huoltotyöt, lastenhoito, ostokset ja asiointi. Tiedot on kerätty ajankäyttöpäiväkirjoilla, joihin kirjataan kaikki toiminnot vuorokauden aikana 10 minuutin tarkkuudella. Tiedonkeruu kattoi kussakin maassa koko vuoden. Kukin vastaaja piti päiväkirjaa Suomessa ja Britanniassa kaksi vuorokautta, Saksassa kolme vuorokautta ja Espanjassa yhden vuorokauden. Tämän artikkelin tarkastelussa päivätiedot on summattu viikkotasolle kertomalla päivittäiset tiedot seitsemällä.

Lähteet:

HETUS (2005-2007) Harmonised European Time Use Survey [online database version 2.0]. Created 2005-2007 by Statistics Finland and Statistics Sweden. [reference date 2007-10-01.]. http://www.tus.scb.se.

Oinonen, Eriikka (2004) Finnish and Spanish families in converging Europe. Acta Electronica Universatitis Tamperensis 381. http://acta.uta.fi.

Pääkkönen, Hannu (2007) Total Work Time and its Allocation in Households: Evidence from Four European Countries. International Association of Time Use Research XXIX Conference, Washington, DC, October 17-19, 2007. http://www.atususers.umd.edu/wip2/papers_i2007/Paakkonen.pdf.

Pääkkönen, Hannu (2009) Total work allocation in four European countries. Social Indicators Research 93 (1), 203-207. DOI: 10.1007/s11205-008-9378-5.

Päivitetty 9.7.2010