Pohjoismaat panostavat ulkomaille enemmän kuin vastaanottavat sijoituksia

  1. Ruotsi ja Tanska globaalissa taloudessa Suomea tiiviimmin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.

Vuoden 2001 teknokuplan aikoihin suorien sijoitusten määrä romahti pitkään 1990-luvulla jatkuneen kasvukauden päätteeksi. Tämän jälkeen investoinnit OECD-alueelle olivat vaatimattomia aina vuoteen 2004 asti. Samaan aikaan OECD-maiden sijoitukset muihin maihin kasvoivat kuitenkin huomattavasti ripeämmin.

Monikansalliset yritykset hankkivat yrityksiä OECD-alueelta vuoden 2006 hyvän taloussuhdanteen vauhdittamana. Kasvu jatkui edelleen vuonna 2007, jolloin suorat sijoitukset OECD-maihin kasvoivat kolmanneksella, lähes 1 400 miljardiin USA:n dollariin. Suosituimpia kohdemaita olivat Yhdysvallat, Britannia, Luxemburg sekä Ranska. Suorat sijoitukset Kiinaan vuonna 2006 laskivat vuoden 2005 tasosta mutta kasvoivat jälleen vahvasti vuonna 2007 (77 %). Tämän jälkeen talouskriisin puhkeaminen kuitenkin näyttää selvästi hyydyttäneen yritysten sijoitusintoa kansainvälisille markkinoille.

Eri maat voidaan luokitella karkeasti sen mukaan, sijoittavatko ne itse aktiivisesti muihin maihin vai sijoitetaanko muista maista suhteellisesti enemmän pääomia niihin. Kuviossa on esitetty sekä maahan tulleiden että maasta lähteneiden suorien sijoituksien varanto eri maissa suhteessa bkt:hen.

Monet kehittyvät taloudet, kuten Kiina ja uudet EU-maat, ovat vastaanottaneet pääomia huomattavasti enemmän kuin itse investoineet muihin maihin. Varsin tyypillisesti kehittyneet maat - esimerkiksi EU:ssa - ovat sijoittaneet jonkin verran aktiivisemmin ulkomaille kuin vastaanottaneet sijoituksia. Aktiivisimmin ulkomaille ovat sijoittaneet yritykset Sveitsistä, Hollannista ja Luxemburgista; sijoitusten arvo näissä maissa oli suurin piirtein bkt:n luokkaa.

Ruotsi ja Tanska globaalissa taloudessa Suomea tiiviimmin

Kaikki Pohjoismaat ovat sijoittaneet muihin maihin enemmän kuin itse vastaanottaneet. Pohjoismaista etenkin Ruotsi ja Tanska ovat näin mitattuna integroituneet kansainväliseen talouteen Suomea tiiviimmin. Ruotsissa ja Tanskassa sekä maahan tulleiden että muihin maihin kohdentuneiden sijoitusten arvo ylitti 50 prosenttia bkt:sta, kun suomalaisten yritysten sijoitukset ulkomailla olivat noin 45 prosenttia ja ulkomaiset sijoitukset Suomeen noin kolmannes bkt:sta. Suorien sijoitusten osuudet Norjassa olivat hieman Suomea pienemmät.

Suorilla ulkomaisilla sijoituksilla on keskeinen rooli talouden kansainvälisessä integraatiossa. Niiden avulla syntyy pitkäaikaisia ja vakiintuneita yhteyksiä eri maiden ja maanosien välillä. Ne toimivat myös tärkeänä väylänä teknologian ja tietotaidon välittymisessä eri maihin.

Suorien sijoitusten varanto (FDI) vuonna 2006 tai tuorein saatavissa oleva vuosi

Lähde: OECD Factbook 2009.

Suora sijoitus (foreign direct investment, FDI) edellyttää, että vähintään 10 prosenttia yrityksen äänivallasta siirtyy sijoittajalle, kun tytäryhtiöistä puhuttaessa osuus on vähintään puolet. Mikäli maassa toimivaan yritykseen sijoitetaan ulkomailta pääomaa, puhutaan maahan sisään tulevasta eli ns. inward -investoinneista. Mikäli maassa toimiva yritys tai sijoittaja ostaa osuuden ulkomailla toimivasta yrityksestä, on se ns. outward -investointi raportoivan maan näkökulmasta.
OECD:n mukaan maakohtaiset käytännöt ja metodit suorien sijoitusten tilastoinnissa poikkeavat jonkin verran toisistaan.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.7.2010

Jaa