Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta
- Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
- Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
- Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
- Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
- Muotoilu on varsin keskittynyttä
- Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
- Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
- Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
- Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
- Helsinki on erityistapaus
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
Painotuotteet ovat olleet tärkein perinteisen joukkotiedotuksen muoto. Luultavasti ne myös pysyvät sellaisina jonkin aikaa. Painomedia koostuu kustantamisesta ja painamisesta. Nämä toiminnot eivät ole niin keskittyneitä Helsinkiin kuin kulttuurinen tuotanto yleensä. Painomedialla ei myöskään ole Helsingissä niin suuri rooli kuin muualla Suomessa.
Perinteiseen joukkotiedotukseen olen tässä yhteydessä lukenut myös kirjastot. Kirjastot ovat alueellisesti tasaisimmin jakautunut kulttuurin toiminto. Monilla pienillä paikkakunnilla kirjasto voi olla tärkein kulttuurilaitos taloudenkin näkökulmasta. Ja kirjastojen osalta Helsingin merkitys on vain hieman sen väestöosuutta suurempi, mikä on aika poikkeuksellista kulttuurialoilla.
Perinteisen joukkotiedotuksen osuus kulttuurin arvonlisäyksestä isoissa kaupungeissa on vähentynyt vain Espoossa ja Vantaalla. Muissa isoissa kaupungeissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Se on aika yllättävää, koska printtimediaa on julkisuudessa pidetty jo auringonlaskun alana. Sen sijaan työllisten osalta sen rooli on vähentynyt kaikissa isoissa kaupungeissa Lahtea lukuun ottamatta.
Päivitetty 9.7.2010