Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita

  1. Maahanmuuton kehitystä vaikea ennustaa
  2. Suomalaiset edelleen suurin maahanmuuttajaryhmä
  3. Muuttajien työllistyminen vie aikaa
  4. Työttömyys vaivaa muuttajaa pitkään - mutta se kyllä helpottaa
  5. Ulkomaalaisväestöä 120 000 - 200 000
  6. Työmarkkinoilla on noin 130 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.

Suomeen muuttavien määrä on kasvanut nopeasti lähes 30 000 henkeen vuodessa. Muuttajista kolmannes on suomalaisia paluumuuttajia, seuraavaksi eniten Suomeen muuttaa virolaisia ja venäläisiä. Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista arviolta viidennes palaa myöhemmin kotimaahansa tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan.
___________

Väestöään pitkään menettänyt Suomi on nykyään maahanmuuton nettovoittaja eli maahan muuttaa enemmän väkeä kuin maasta pois. Kuitenkin vasta 1990-luvulla maahanmuuttajien enemmistöksi nousivat ulkomaalaiset, sitä ennen muuttajien enemmistö oli kotimaahan palaavia suomalaisia. Vuonna 1987 suomalaisten osuus tulomuuttajista oli 70 prosenttia ja vielä viime vuonnakin 32 prosenttia. Nyt Suomeen tulee vuosittain lähes 20 000 ulkomaalaista ja vajaat 10 000 suomalaista.

Samanaikaisesti kun ulkomaalaistaustaisen väestön määrä Suomessa kasvaa, myös ulkomaalaisten maastamuutto kasvaa. Kaikista lähtömuuttajista jopa kolmannes on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaisista tulijoista noin viidennes palaa jonkin ajan kuluttua takaisin kotimaahansa tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan.

Maahanmuutto ja maastamuutto vaihtelevat kulloisenkin maailmanpoliittisen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Suomi muuttui väestöä voittavaksi maaksi vasta Neuvostoliiton hajottua, kun venäläisten ja virolaisten maahanmuutto kasvoi nopeasti. Samaan ajankohtaan sattui somalialaisten muuttoliikkeen kasvu. 2000-luvulla sodat ja kriisitilanteet Aasiassa ovat lyhyessä ajassa kasvattaneet esimerkiksi afganistanilaisten, iranilaisten, irakilaisten, nepalilaisten ja myanmarilaisten tulomuuttoa Suomeen.

Suuri osa EU-maiden kansalaisista ja amerikkalaisista sekä intialaisista Suomeen muuttaneista tulee ennalta sovittuun työpaikkaan. Muualta tulevat ovat etsimässä töitä, opiskelupaikkaa tai tulevat sukulaistensa perässä.

Kuvio 1. Tulomuutto kansalaisuuden mukaan 1987-2009

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Kuvio 2. Lähtömuutto 1987-2009 kansalaisuuden mukaan

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Kuvio 3. Nettomuutto 1987-2009 kansalaisuuden mukaan

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Suomeen muuttaneet 1987-2009 kansalaisuuden mukaan

  Yhteensä 1987-91 1992-96 1997-2001 2002-06 2007-09
Maahanmuuttaneet yhteensä 389 398 62 640 66 476 78 350 100 090 81 842
Suomen kansalaiset 158 081 32 659 22 735 33 779 42 563 26 345
Ulkomaan kansal. yht. 231 317 29 981 43 741 44 571 57 527 55 497
EU(27) maat (pl. Suomi) 77 149 8 841 13 670 13 315 20 702 20 621
  Puola 2 895 581 196 193 599 1 326
  Ruotsi 15 723 3 460 2 802 3 521 3 479 2 461
  Saksa 5 053 720 620 962 1 453 1 298
  Viro 29 013 866 7 117 3 636 8 284 9 110
Muu Eurooppa 69 564 10 615 16 945 16 372 14 322 11 310
  Turkki 5 016 546 932 836 1 484 1 218
  Venäjä 50 372 9 129 11 415 12 166 9 888 7 774
Afrikka 21 761 3 154 4 078 3 181 5 364 5 984
  Somalia 8 532 1 484 2 314 1 376 1 334 2 024
Pohjois-Amerikka 6 398 1 195 1 170 1 391 1 574 1 068
Etelä-Amerikka 4 137 468 577 762 1 277 1 053
Aasia 46 882 3 753 6 597 8 677 13 364 14 491
  Intia 4 529 310 262 605 1 583 1 769
  Irak 6 035 171 1 445 1 639 995 1 785
  Kiina 7 428 624 947 1 076 2 320 2 461
  Thaimaa 5 551 360 621 883 1 928 1 759
Oseania 1 354 227 164 362 367 234
Australia 1 142 196 146 304 305 191
Tuntematon, ei kansalaisuutta 4 072 1 728 540 511 557 736

Maahanmuuton kehitystä vaikea ennustaa

Sotien ja kriisien aiheuttaman muuton vuosivaihtelut ovat erittäin suuria. Suoraan työmarkkinoille tulevien muutto on tasaisempaa. Viime vuoden pieni notkahdus tulomuuttajien määrässä voi olla seurausta Suomen talouden taantumasta.

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, ulkomaiset työmarkkinat avautuivat suomalaisille ja Suomen työmarkkinat ulkomaalaisille. Suomalaisten lähtömuutto kasvoi ja koko 1990-luvun ulkomaille lähtijöitä oli enemmän kuin suomalaisia palaajia. Ulkomaalaisten nettomuuttokin (tulomuuton ja lähtömuuton välinen erotus) oli tuolloin vielä 5 000-6 000 henkeä voitollista vuodessa. Viime vuosina suomalaisten nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi ja ulkomaalaisten nettomuutto kasvanut peräti 15 000:een.

Viimeisin väestöennusteemme vuodelta 2009 olettaa nettomuuton pysyvän 15 000:ssa seuraavien kolmen tai neljän vuosikymmenen ajan. Oletus on aika rohkea, sillä 15 000 hengen muuttovoitto on saavutettu vain vuonna 2008. Muutama vuosi aikaisemmin muuttovoitto oli vain puolet siitä. Aikasarjasta voisi vetää muuttajien määristä ihan toisenlaisiakin johtopäätöksiä.

Ulkomaalaisten tulomuuton kehitystä on vaikea ennustaa, kun vuosivaihtelut ovat näin suuria. Vuonna 2000 ulkomaalaisten nettolisäys oli 5 000 henkeä, vuonna 2004 vastaavasti 7 000 ja vuonna 2008 jo 15 400 henkeä. Globalisaation voisi toisaalta olettaa kasvattavan myös suomalaisten lähtömuuttoa, koska yhä suurempi osa nuorisosta on tottunut opiskelemaan ja työskentelemään ulkomailla.

Vuonna 2007 Suomeen muutti 21 000 työikäistä (sisältää suomalaiset muuttajat), joista 9 100 työllistyi jo samana vuonna. Maasta muutti 10 100 työikäistä, joista 4 100 oli työssä Suomessa muuttovuoden alussa. Työikäisistä tulijoista päätyi työttömiksi 2 500, opiskelijoiksi samoin 2 500 ja kotitaloustyöhön 6 400 henkeä. Lähtijöissä työttömiä oli 500, opiskelijoita 1 100 ja kotitöissä olleita 4 200 henkeä. Suomi on siis voittavana osapuolena kaikissa ryhmissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.7.2010

Jaa