Maidenvälisiä ajankäyttövertailuja on kehitettävä kansainvälisenä yhteistyönä

  1. Poliitikot ja tutkijat ovat kiinnostuneita ajankäyttötutkimuksesta
  2. Ajankäyttötutkimuksen pitkä perinne
  3. Kotitaloustuotannon arvon mittaaminen
  4. Köyhyys ja ajankäyttö
  5. Aikaköyhyys lisää köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle
  6. Kansainvälisen vertailtavuuden eteen tehdään töitä
  7. Harmonisointi edellyttää tutkimusalueiden priorisointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ajankäyttötutkimuksen pitkä perinne

Kehittyneiden maiden kansalliset tutkimusintressit ovat hyvin samantapaisia. Britannia on ajankäyttötutkimusten johtavia maita maailmassa, ja maan talous- ja sosiaalitutkimuksen neuvosto (ESRC) on talous- ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja kouluttaja. Neuvoston kiinnostus kohdistuu Britannian ja sen kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun tutkimiseen. Neuvosto suosii erityisesti vertailevaa ja kansainvälisesti suuntautunutta tutkimusta.

ESRC:n tutkimuskeskus (MISOC) keskittyy sekä keräämään että analysoimaan ajankäyttöä koskevia tietoja. Sen tutkimusaloihin kuuluvat sukupuoli ja ajankäyttö, ajankäyttö ja kansantalouden tilinpito sekä ajankäyttö ja elinvaihe. Lisäksi MISOC tekee laatuanalyysejä ja kokoaa kansainvälisesti ja ajallisesti vertailtavissa olevia tiedostoja.

Oxfordin yliopistossa sijaitsevalla ajankäyttötutkimuskeskuksella (CTUR) on tutkimusohjelma, joka keskittyy sekä metodologiseen että sisällölliseen tutkimukseen. Metodologisten aiheiden joukkoon kuuluvat ajankäytön analysoinnin innovaatiot ja ajankäyttötutkimuksen metodologisen kehityksen dokumentointi 150 vuoden ajalta. Sisällölliset tutkimukset ovat liittyneet ajankäytön kohdentumiseen, kotitalouden tilinpitoon sekä naisten ja miesten palkkojen, puolisoiden ajankäytön ja eri maiden aikapolitiikkojen eroihin.

Myös Kanadalla ja Yhdysvalloilla on pitkät ajankäyttötutkimuksen perinteet. Suomessakin tehtiin jo 1930- ja 1940-luvuilla eri väestöryhmiä kuten koululaisia ja maalaisemäntiä koskevia ajankäyttötutkimuksia. Myöhemmin Suomessa on tutkittu esimerkiksi opiskelijoiden, vuorotyöläisten, metallityöntekijöiden, maanviljelijöiden ja lapsiperheiden ajankäyttöä.

Yleisradio teki 1960- ja 1970-luvuilla koko väestöä koskevia ajankäyttötutkimuksia ohjelmapoliittista suunnittelutyötään varten. Tilastokeskuksen vuoden 1971 kotitaloustiedustelu sisälsi kulutusmenoja koskevien tietojen lisäksi ajankäyttötietoja. Ensimmäisen varsinaisen ajankäyttötutkimuksensa Tilastokeskus teki vuonna 1979. Sen jälkeen tutkimus on toistettu kolmesti vuosina 1987-1988, 1999-2000 ja 2009-2010.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 27.9.2010