Maidenvälisiä ajankäyttövertailuja on kehitettävä kansainvälisenä yhteistyönä

  1. Poliitikot ja tutkijat ovat kiinnostuneita ajankäyttötutkimuksesta
  2. Ajankäyttötutkimuksen pitkä perinne
  3. Kotitaloustuotannon arvon mittaaminen
  4. Köyhyys ja ajankäyttö
  5. Aikaköyhyys lisää köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle
  6. Kansainvälisen vertailtavuuden eteen tehdään töitä
  7. Harmonisointi edellyttää tutkimusalueiden priorisointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Heli Jeskanen-Sundström on Tilastokeskuksen pääjohtaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

Ajankäyttötutkimuksista on tullut sosiaali- ja taloustutkimuksen merkittävä tietolähde. Erityisen ajankohtaisia ajankäyttötutkimuksen käyttöalueita ovat kotitaloustuotannon arvon mittaaminen ja köyhyystutkimus. Ajankäyttötutkimusten kehittäminen tähtää ennen kaikkea kansainvälisten vertailujen parantamiseen. Tämä työ edellyttää tutkimuskohteiden priorisointia ja vahvaa kansainvälistä panostusta.

Ajankäyttötutkimuksista on tullut modernin tilastoinnin olennainen osa. Niitä on tehty 1900-luvun alkuvuosilta lähtien niin Yhdysvalloissa ja Britanniassa kuin entisessä Neuvostoliitossakin. Nykyisin kiinnostus tutkimuksia kohtaan on runsasta. Useat tilastovirastot ovat toteuttaneet ajankäyttötutkimuksia suhteellisen säännöllisesti noin kymmenen vuoden välein. Myös kehittyvät maat ja kasvavat taloudet alkoivat tehdä omia tutkimuksiaan viime vuosikymmenellä.

Ensimmäiset maidenväliset vertailut tehtiin 1960-luvun lopulla. Euroopan maissa alettiin kiinnittää 1990-luvulla vakavampaa huomiota ajankäyttötutkimusten sisällön ja aineistonkeruun menetelmien harmonisointiin.

Käsittelen aluksi syitä, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen ajankäyttötutkimuksia kohtaan, ja esittelen kaksi maailmanlaajuisesti kiinnostavaa tutkimusalaa. Artikkelissa esitellään myös ajankäyttötutkimusten kansainvälisiä harmonisointipyrkimyksiä ja niiden tuottamia tuloksia. Lopuksi tarkastelen ajankäyttötutkimuksen tärkeimpiä kehittämistarpeita.

Poliitikot ja tutkijat ovat kiinnostuneita ajankäyttötutkimuksesta

Ajankäyttötutkimukset tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia monia tärkeitä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sen vuoksi kiinnostus ajankäyttötutkimuksia kohtaan on lisääntynyt, ja niiden toteuttaminen on yleistynyt eri puolilla maailmaa.

Ajankäyttötutkimuksia on voitu käyttää hyödyksi yhteiskuntapoliittisia tavoitteita asetettaessa ja politiikan tuloksia arvioitaessa. Harmonisoidun eurooppalaisen ajankäyttötutkimuksen (HETUS) keskeiset tavoitteet antavat käsityksen nykyisten tutkimusintressien moninaisuudesta kehittyneissä maissa. (Guidelines... 2000.)

Eurostatin mukaan (mt.) tärkeä tavoite on kansantalouden tilinpidon tietojen täydentäminen ajankäyttötutkimuksiin perustuvien kotitaloustuotannon satelliittitilien avulla. Ajankäyttötutkimukset ovat avuksi työaikapolitiikan kehittämistyössä; ne tuottavat luotettavaa tietoa työhön käytetystä ajasta, kun uudenlaiset joustavat ja yksilöllistyneet työaikamuodot - muun muassa etätyö - yleistyvät.

Myös tasa-arvo- ja perhepolitiikkaa kehitettäessä voidaan hyödyntää tietoja kotityön ja naisten lisääntyvän työmarkkinaosallistumisen suhteesta. Lisäksi ajankäyttötietojen avulla voidaan analysoida työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä muun muassa lastenhoidon, vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden perheenjäsenten sekä sukulaisten hoidon järjestämistä.

Ajankäyttöä koskevilla tiedoilla on merkitystä myös ikäpolitiikkaa kehitettäessä. Ajankäyttötietojen perusteella voidaan analysoida esimerkiksi seniorikansalaisten vapaaehtoistyötä ja heidän osallistumistaan arkielämän toimintoihin. Tiedon tuottaminen päivittäisistä matkoista ja liikkumismuodoista palvelee liikennepoliittisia tarpeita; tiedot kulttuuriosallistumisesta sekä vapaa-ajan toiminnoista puolestaan palvelevat kulttuuripoliittista päätöksentekoa. (Guidelines... 2000.)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 27.9.2010

Jaa