Työvoiman kasvu hiipui lamaan

  1. Työikäikäisten miesten määrä kasvoi naisia enemmän 1970- ja 1980-luvuilla
  2. Lama tasoitti naisten ja miesten työhön osallistumisen erot
  3. Työttömyyssairaus iski
  4. Vanhimpien työntekijöiden työllisyys on parantunut eniten
  5. Vuonna 2008 suurempi osa työvuosia käyttöön kuin vuonna 1995
  6. Työvoimareservit saatava käyttöön

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Työttömyyssairaus iski

Ennen lamaa vuosina 1970 ja 1980 työttömiä oli vain 1-3 prosenttia yli 20-vuotiaiden joukossa. Vuonna 1990 työttömien naisten osuus nousi 3:een ja miesten 5:een prosenttiin, ja vuonna 1995 jo 13 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä oli työttöminä. Työmarkkinoiden suurin työttömyyssokki oli tosiasia.

Laman käsi on niin pitkä, että vielä vuonna 2008 työikäisistä naisista 6 prosenttia ja miehistä 8 prosenttia oli työttöminä, vaikka työvoiman kysyntä lisääntyi. Kaikista 20 vuotta täyttäneistä ikäluokista vähintään 5 prosenttia oli työttöminä. Työttömät ovat enimmäkseen hyvin koulutettuja: 105 000:llä eli 72 prosentilla 25-54-vuotiaista työttömistä on ammatillinen tutkinto.

Lisääntynyt työttömyys riittää miltei yksin selittämään vähentyneen työhön osallistumisen. Jos esimerkiksi 25-54-vuotiaat työttömät ja työttömyyskoulutuksessa olevat olisivat töissä, olisi työllisten määrä 200 000 nykyistä suurempi - heissä on siis lähes kymmenen prosentin potentiaali työllisten määrän kasvattamiseksi.

Ulkomaalaistaustaisia työllisiä ei vieläkään ole kuin 78 000, mikä on runsas kolmannes työttömien määrästä. Lisäksi tilapäisesti töihin Suomeen arvioidaan tulleen noin 50 000 ulkomaalaista (Ruotsalainen 2009) eli ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on yhteensä korkeintaan 130 000.

Suurin osa ulkomaalaisista työllisistä toimii rakennustoiminnassa, kiinteistöjen hoidossa, liikenteessä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teollisuudessa. Usein vain maahanmuuttajat ovat kiinnostuneita huonoimmin palkatuista tehtävistä kuten siivoustyöstä ja rakennustoiminnan aputyöstä. Myös useat työvoimapulasta kärsivät sosiaali- ja terveyspalvelualat sekä liikenne työllistävät ulkomaalaisia.

Teollisuuteen ja liike-elämän palveluihin rekrytoidaan työvoimaa suoraan ulkomailta, jolloin kyse saattaa olla tietyn alan työvoimapulasta, palkkakilpailusta tai vaikkapa it-osaamisen hankkimisesta. Suomalaisen ja ulkomaalaisen työvoiman kilpailutilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun ulkomaalainen yritys saa rakennusurakan tekemällä suomalaista yritystä halvemman tarjouksen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 27.9.2010