Työvoiman kasvu hiipui lamaan

  1. Työikäikäisten miesten määrä kasvoi naisia enemmän 1970- ja 1980-luvuilla
  2. Lama tasoitti naisten ja miesten työhön osallistumisen erot
  3. Työttömyyssairaus iski
  4. Vanhimpien työntekijöiden työllisyys on parantunut eniten
  5. Vuonna 2008 suurempi osa työvuosia käyttöön kuin vuonna 1995
  6. Työvoimareservit saatava käyttöön

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

1990-luvun laman jälkeen työttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö. Laman seurauksena työllisyysaste aleni noin 13 prosenttiyksikköä, mutta vieläkin työttömäksi jää 5-10 prosenttia jokaisesta koulunsa päättäneestä ikäluokasta.

Työikäisen väestön määrä kasvoi runsaasti 1970- ja 1980-luvuilla, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttivat työiän. Samaan aikaan työikäisestä väestöstä poistui vuosisadan alussa syntyneitä pieniä ikäluokkia.

Työikäisen väestön määrä ei sinällään vaikuta maan tuotantokykyyn; siihen vaikuttaa pikemminkin se, kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä on tuottavassa työssä.

Vuonna 1970 työikäisistä 18-64-vuotiaista naisista 56 ja miehistä 78 prosenttia oli töissä. Naisten ja miesten ero aiheutui pääosin siitä, että 30 prosenttia työikäisistä naisista oli vielä kotitaloustyössä. Jo 1970-luvulla naiset alkoivat joukolla siirtyä kodin ulkopuoliseen palkkatyöhön, ja sittemmin sukupuolten väliset työhön osallistumiserot ovat miltei kadonneet. Vuonna 2008 työikäisistä miehistä oli työssä 70 ja naisista 71 prosenttia.

Työikäikäisten miesten määrä kasvoi naisia enemmän 1970- ja 1980-luvuilla

Vuodesta 1970 vuoteen 1990 työmarkkinoilla tapahtui suuri muutos: 18-64-vuotiaiden naisten määrä lisääntyi 140 000:lla ja miesten 240 000:lla. Sen jälkeen tämänikäisten naisten määrä on kasvanut enää 76 000 ja miesten 89 000. Nykyisin kasvu on lähes loppunut, vaikka Suomen runsas nettosiirtolaisuus koostuu enimmäkseen työikäisestä väestöstä.

Työhön osallistumisen muutoksessa on kaksi selkeää trendiä: naisten työhön osallistuminen on lisääntynyt nopeasti ja miesten vähentynyt. Lisäksi työikäisen naisväestön määrän kasvu on vain aavistuksen verran hitaampaa kuin miesväestön, kun 1970- ja 1980-luvuilla työikäisten naisten määrän kasvu oli miltei puolet hitaampaa kuin miesten.

Työikäinen miesväestö puolestaan kasvoi 1970-luvulla jopa 10 prosentilla. Kasvua vauhditti miesten elinajan nopea pidentyminen, kun miehet kuolivat entistä harvemmin työikäisinä. Työikäisten miesten määrän kasvu hidastui 1980-luvulla, puolittui 1990-luvulla ja pysähtyi 2000-luvulla.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 27.9.2010

Jaa