Katso myös artikkeliin liittyvien aihealueiden kotisivut:

Avioliiton suosio on hitaasti kasvanut

  1. Avioliiton suosio aleni 1970-luvulla
  2. Väestöön suhteutettuna avioituvuus on melko vähäistä
  3. Avioliitto solmitaan entistä vanhempana
  4. Avioituneiden naisten ja miesten ikäero on pysynyt ennallaan
  5. Kaikki eivät mene naimisiin
  6. Valtaosa solmii vain yhden avioliiton
  7. Avioitumisen vilkastumisen syyt selvittämättä

Väestöön suhteutettuna avioituvuus on melko vähäistä

Vaikka solmittujen avioliittojen määrä on viime vuosina lisääntynyt, likimääräinenkin avioituvuuden suhdeluku osoittaa, että nykyajan avioituvuus on suhteellisesti varsin vähäistä runsaan 250 vuoden ajanjaksolla. Vain poikkeusvuosina avioituvuus on ollut vähäisempää kuin nykyisin. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Avioituvuus vuosina 1751-2009.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Avioliitto solmitaan entistä vanhempana

Nykyään suomalainen nainen solmii ensimmäisen avioliittonsa keskimäärin 30-vuotiaana ja mies 32,5-vuotiaana. 1960-luvun loppupuolelta lähtien ensimmäisen avioliiton solmineet naiset ja miehet ovat olleet vuosi vuodelta yhä vanhempia (kuvio 4.) Yhtenä avioitumisen myöhentymisen syynä pidetään avoliittojen yleistymistä. Ainakaan toistaiseksi naisten ja miesten ensiavioitumisiät eivät ole alentuneet, kuten 1960-luvun lopulla avioituvuuden voimakkaasti lisääntyessä.

Pohjoismaissa ensimmäisen avioliiton solmijat ovat Euroopan vanhimpia, mutta Suomessa ensimmäinen avioliitto solmitaan nuorempana kuin muissa Pohjoismaissa. Ensimmäisen avioliiton solmijat ovat Ruotsissa Euroopan vanhimpia: naiset olivat avioituessaan keskimäärin 32,5-vuotiaita ja miehet 35,1-vuotiaita vuonna 2008. (First ... 2010.)

Kuvio 4. Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä vuosina 1960-2008.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Avioituneiden naisten ja miesten ikäero on pysynyt ennallaan

Ensimmäistä kertaa vihille menneiden miesten ja naisten ikäero on pysynyt lähes 40 vuotta melkein samana: sulhanen on keskimäärin kaksi vuotta vanhempi kuin morsian. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Ensimmäistä kertaa avioituneiden keskimääräinen ikäero eräinä vuosina.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Jos mies on naimisiin mentäessä vanhempi kuin nainen, hän on keskimäärin lähes neljä vuotta morsiantaan vanhempi. Ikäero näyttää hieman kasvaneen. Vastaavasti jos morsian on sulhastaan vanhempi, hän on keskimäärin 2,7 vuotta sulhasta iäkkäämpi.

Vuonna 2008 kaikista ensimmäisistä avioliitoista kahdessa kolmasosassa aviomies oli vaimoaan vanhempi, kun taas vaimo on aviomiestä vanhempi vain joka viidennessä solmituista avioliitoista. Samanikäisiä puolisot ovat 15 prosentissa solmituista avioliitoista. Hieman useammassa kuin neljässä viidestä solmituista ensimmäisistä avioliitoista puolisoiden ikäero oli korkeintaan 5 vuotta. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Ensimmäisen avioliiton vuonna 2008 solmineiden ikäeron jakauma. Prosenttia.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Kaikki eivät mene naimisiin

Eri syistä osa miehistä ja naisista ei solmi avioliittoa. Koska naisilla ja miehillä on naimisiin menoon aikaa periaatteessa koko elinikä, niin lopullisen naimattomien määrän selville saamiseksi pitäisi odottaa vuosikymmeniä. On siis turvauduttava likimääräiseen arvioon. Helpointa on laskea naimattomien osuuksia eri vuosien väestössä ja tehdä päätelmiä sen mukaan. Naimattomina elävien miesten osuus on 10-15 prosentin välillä, mutta naisista hieman alle 10 prosenttia elää naimattomina (kuvio 7). Jossain elämänsä vaiheessa valtaosa ihmisistä siis menee naimisiin.

Kuvion 7 nuorimman ikäryhmän miesten ja naisten naimattomien osuuden suurentuminen kertoo myös siitä, mikä jo edellä todettiin: avioliiton solmimisikä on noussut. Naimattomien 45-49-vuotiaiden miesten ja naisten suhteellinen osuus on huomattavasti lisääntynyt 1990-luvulta lähtien: lähes 30 prosenttia 45-49-vuotiaista miehistä ja 20 prosenttia naisista oli naimattomia.

Kuvio 7. Naimattomien prosenttiosuus joissakin ikäryhmissä sukupuolen mukaan vuosina 1950-2008. Prosenttia.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Valtaosa solmii vain yhden avioliiton

1980-luvun puolivälissä 92 prosenttia avioliitossa elävistä miehistä ja naisista oli ensimmäisessä avioliitossaan. Runsaassa parissa vuosikymmenessä vain kerran vihille menneiden osuus on vähitellen pienentynyt, mutta ei kovin paljon: 89 prosenttiin naisista ja 88 prosenttiin miehistä. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Avioliittojen määrä sukupuolen mukaan vuosina 1985 ja 2008.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Edellä mainittu kehitys merkitsee sitä, että toisen tai useamman kerran naimisiin menneiden osuus kaikista vihityistä on suurentunut. 12 prosentilla kaikista vihityistä miehistä ja 11 prosentilla naisista on nykyisin vähintään kaksi avioliittoa.

Vuoden 2008 tietojen mukaan vain joka sadannella on kolme avioliittoa, ja vain kaksi tuhannesta on viettänyt häitä vähintään neljä kertaa.

Edellä mainitut suhteelliset luvut viittaavat siihen, että miehet avioituvat uudelleen hieman useammin kuin naiset. Tämä ilmenee kuviosta 9, jonka mukaan vain alle kolmikymppisillä naisilla uudelleen avioituvuus on ollut runsaampaa kuin miehillä.

Edellä todettiin, että ensimmäistä kertaa naimisiin menneet ovat olleet vuosi vuodelta vanhempia. Ei olekaan yllättävää, että myös toista kertaa naimisiin menneet ovat aiempaa vanhempia. Kahdessa vuosikymmenessä toisen kerran naimisiin menneiden naisten keski-ikä on noussut 6 vuotta 37:stä 43 ikävuoteen. Miehillä nousua on 6 vuotta, mutta 40:stä 46 ikävuoteen.

Kuvio 9. Uudelleen avioituvuus sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2008.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Avioitumisen vilkastumisen syyt selvittämättä

Keskeinen trendi viime vuosikymmeninä on ollut avioitumisen suosion väheneminen. Avoliitot ovat korvanneet avioliittoja, mikä on ilmennyt muun muassa vuosittain solmittujen avioliittojen määrän vähenemisenä ja avioliiton solmineiden keski-iän nousuna. Viime vuosina avioliitot ovat lisääntyneet. On selittämättä, onko kyseessä hääjuhlallisuuksiin liittyvä muoti-ilmiö vai joku yhteiskunnallinen tai kulttuurinen muutos.

Lähteet:

First Marriages by Age, Sex, Country and Year (2010). United Nations Economic Commission for Europe. Saatavissa: http://www.unece.org/. 4.5.2010.
Väestotilastot, Tilastokeskus. Saatavissa http://tilastokeskus.fi. 4.5.2010.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 27.9.2010

Selainversio

Tilastokeskus