Kulttuurin tuotanto keskittyy pääkaupunkiseudulle

  1. Varsinais-Suomi kakkosalue kulttuurin taloudessa
  2. Perinteinen joukkotiedotus ratkaisevassa roolissa
  3. Pk-seutu omassa sarjassaan intensiteettivertailussa
  4. Työllisyysintensiteetit kaikkialla korkeampia
  5. Keskittymisen vääjäämättömyys ja aluepolitiikka

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Pk-seutu omassa sarjassaan intensiteettivertailussa

Kulttuurin alueellista roolia mitataan myös ns. intensiteettimittareilla eli vaikkapa kulttuuristen alojen osuudella maakunnan arvonlisäyksestä (alue-bkt:sta). Suomi voidaan jakaa kolmeen tai neljään luokkaan kulttuuri-intensiteetin mukaan. Pääkaupunkiseutu erottuu täysin omaan luokkaansa reilusti yli 5 prosentin osuudellaan (Kartta 1). Tilanne on hyvin samantyyppinen useimmissa Euroopan maissa.

Kartta 1. Kulttuurialojen osuus alueen koko arvonlisäyksestä 2007

Vuoden 2007 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus

Pääkaupunkiseudun korkea intensiteetti johtuu siitä, että alueelle ovat keskittyneet perinteisen joukkotiedotuksen isojen toimipaikkojen lisäksi myös jalostusarvoltaan suuret audiovisuaalisen kulttuurin ja muotoilun alat. Jälkimmäisten alojen arvonlisäyksestä syntyy yli puolet pääkaupunkiseudulla.

Toinen maan keskitason ylittävä maakunta on Varsinais-Suomi, jossa erityisesti Turku on perinteinen kulttuurialue. Vaikka Varsinais-Suomen kokonaistaloudellinen painoarvo jää hieman jälkeen Pirkanmaasta, on kulttuurin sekä suhteellinen että absoluuttinen merkitys siellä selvästi Pirkanmaata suurempi.

Kolmanteen ryhmään kuuluvat 2,5 prosentin osuuden ylittävät Hämeen maakunnat, Ahvenanmaa sekä Etelä-Savo. Ahvenanmaan sijoitus selittyy lähes yksinomaan rahapelitoiminnalla.

Etelä-Savon sijoitusta selittää ennen kaikkea alueen muuhun kokoon nähden suuri painoala ja osin myös muun perinteisen joukkotiedotuksen merkitys. Savonlinnan Oopperajuhlien kaltaisilla seikoilla on sittenkin aika vähän vaikutusta. Etelä-Savon intensiteettiä nostaa toki myös alueen suhteellisen pieni alue-bkt. Intensiteettimittariinhan vaikuttaa sekä osoittajan että nimittäjän koko.

Häntäpäässä sijaitsee Etelä-Karjala, jossa ei juuri ole taloudellisesti merkittävää kulttuurista toimintaa. Lisäksi alueen talouden rakenne painottuu edelleen perinteisesti jalostusarvoltaan suureen metsätalouteen. Toinen peräpään ryhmä koostuu alueista, joissa ei ole suuria kaupunkeja eikä isoja kulttuurisen toiminnan yksiköitä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.4.2010