Teollisuuden toimialakatsaus IV/2009
Teollisuustuotannon lasku Euroopassa voimakkaampaa kuin USA:ssa
Suomen teollisuustuotanto (C TOL 2008) laski viime vuonna runsaat 23 prosenttia. Tämän oli jyrkin pudotus 90-vuoteen. Syksyllä 2008 alkanut globaali finanssikriisi levisi nopeasti Suomeen. Suomen talous syöksyi viime vuonna ennen näkemättömästi. Teollisuustuotanto laski edelleen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä selvästi vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka tuotanto laskee vielä voimakkaasti vuoden takaiseen verrattuna, teollisuuden kausitasoitettu tuotanto kasvoi kolmannella ja neljännellä neljänneksellä edellisiin neljänneksiin verrattuna.
Taantuman vaikutukset teollisuustuotantoon ovat olleet Euroopassa selvästi Yhdysvaltoja suurempia. Edellisen neljänneksen tapaan tuotanto laski myös vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä lähes kaikissa EU-maissa vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eniten tuotanto laski Tanskassa, Virossa ja Suomessa. Luxemburgissa ja Puolassa tuotanto kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla. Yhdysvaltojen teollisuustuotanto pieneni viime vuoden lopussa vajaat 5 prosenttia vuoden 2008 viimeiseen neljännekseen verrattuna.
Suomessa tuotannon volyymi supistui kaikilla päätoimialoilla. Metsäteollisuudessa tuotanto pieneni vuonna 2009 runsaat 20 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Viime vuoden neljännellä neljänneksellä metsäteollisuuden tuotanto väheni enää 0,7 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto väheni viime vuonna runsaat 13 prosenttia. Eniten tuotanto putosi vuonna 2009 metalliteollisuudessa, 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pitkän laskukauden jälkeen metalliteollisuuden kausitasoitettu tuotanto kasvoi vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä. Nopeasti supistuneen tuotannon volyymin seurauksena myös kapasiteetin käyttöaste oli viime vuonna keskimäärin vain 67, tämän oli alin käyttöaste 15 vuoteen.
Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)
Tuottajahinnat laskivat viime vuonna 7,6 prosenttia vuoden takaisesta
Teollisuuden (C TOL 2008) tuottajahinnat laskivat vuonna 2009 vajaat 8 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Tuottajahinnat laskivat myös viime vuoden neljännellä neljänneksellä. Tuottajahintojen poikkeuksellisen voimakkaan laskun taustalla näkyi kansainvälisen taantuman vaikutukset. Lasku oli voimakkainta kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa ja metallien jalostuksessa. Öljynjalostus, jonka tuottajahinnat romahtivat viime vuoden alussa, ei enää laskenut viime vuoden lopussa. Kemianteollisuuden tuottajahinnat laskivat viime vuonna 21 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Metalliteollisuuden tuottajahinnat laskivat viime vuonna 7,6 prosenttia.
Teollisuuden (C TOL 2008) liikevaihto pieneni vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä runsaat 15 prosenttia vuoden takaisesta, laskun taustalla oli sekä tuotannon että hintojen lasku. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski peräti 27,7 prosenttia vuoden takaisesta. Viime vuoden lopulla oli havaittavissa hienoista elpymistä myös liikevaihdossa. Metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden liikevaihdot laskivat vajaat 10 prosenttia vuoden takaisesta. Metalliteollisuudessa liikevaihto laski edelleen runsaat 21 prosenttia vuoden takaisesta.
Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys
Vienti ja tuonti romahtivat viime vuonna
Viime vuonna vientiliikevaihto supistui ennätykselliset 28 prosenttia. Kotimaan liikevaihto väheni viime vuonna 22 prosenttia. Liikevaihdon laskusta kertoo myös se, että Tullihallituksen mukaan Suomen sekä tavaraviennin että -tuonnin arvo laski vuonna 2009 kolmanneksen.
Koko teollisuuden (C TOL 2008) kotimaan liikevaihto laski neljännellä neljänneksellä 13,3 prosenttia vuoden 2008 vastaavasta ajankohdasta. Kolmannella vuosineljänneksellä laskua oli kertynyt runsaat 24 prosenttia. Viennin liikevaihto puolestaan laski vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vajaat 17 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä vienti supistui noin 30 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys
Teollisuuden palkkasumma laski viime vuonna 9 prosenttia
Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden palkkasumma laski 9 prosenttia viime vuonna. Palkkasumma väheni jokaisella neljänneksellä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä palkkasumma väheni eniten lähes 11 prosenttia. Työllisyys väheni vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä 9,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Työllisyyskehitys jatkui heikkona useilla teollisuuden päätoimialoilla, mutta erityisen heikkoa kehitys oli metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa myös metsäteollisuuden työllisyystilanne heikkeni edelleen viime vuoden lopulla. Myös avoimien työpaikkojen määrä on teollisuudessa vähentynyt voimakkaasti.
Vastaavasti teollisuuden palkkasumman alkuvuodesta alkanut lasku jatkui myös loppuvuonna. Vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä palkkasumma pieneni 10,7 prosenttia vuoden takaisesta. Palkkasumman lasku johtuu kuitenkin ainoastaan työllisyyden laskusta, koska samaan aikaan teollisuuden ansiotasoindeksi nousi 3 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Palkkasumman muutos vaihteli toimialoittain. Voimakkainta palkkasumman pienentyminen oli metalliteollisuudessa, jossa laskua kertyi 14,4 prosenttia. Myös metsä- ja kemianteollisuudessa palkkasummat laskivat.
Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys
- Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
- Teollisuustuotannon lasku Euroopassa voimakkaampaa kuin USA:ssa
- Tuottajahinnat laskivat viime vuonna 7,6 prosenttia vuoden takaisesta
- Vienti ja tuonti romahtivat viime vuonna
- Teollisuuden palkkasumma laski viime vuonna 9 prosenttia
- Teollisuusyritysten suhdannetilanne edelleen heikko
- Fokus: Miten valuuttakurssi vaikuttaa teollisuuden toimialoihin?
- Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008
- Lähdeluettelo
Teollisuusyritysten suhdannetilanne edelleen heikko
Myös EK:n helmikuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne on vielä huomattavan heikko, vaikka osalla toimialoista on pientä toipumista. Näkymät lähikuukausilla ovat parantuneet hieman. Myös kansainvälisen talouden odotukset ovat kohtalaisen vahvoja. EK:n tammikuussa toteutetun kyselyn mukaan 17 prosenttia yrityksistä odotti suhdannekäännettä parempaan. Vastaavasti 8 prosenttia vastanneista yrityksistä ennusti tammikuussa suhdanteen jatkavan yhä heikkenemistään.
Useimpien toimialojen suhdanneodotukset ovat varovaisen myönteiset. Puu- ja paperiteollisuuden osalta EK:n barometri toteaa, että suhdannetilanne on kääntynyt parempaan. Kemianteollisuudessa suhdannetilanne oli vielä loppuvuonna heikko. Tuotannon ennakoidaan kääntyvän loivaan kasvuun. EK:n mukaan Teknologiateollisuuden suhdannekuoppa jatkui loppuvuonnakin, eikä merkittävää elpymistä ole vielä tapahtunut.
Tilauskannat ovat edelleen useilla teollisuuden päätoimialoilla alhaiselle tasolle. Tilastokeskuksen julkaiseman Teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan teollisuuden tilausten arvo kääntyi voimakkaaseen laskuun lokakuussa 2008. Tilausten poikkeuksellisen voimakas supistuminen jatkui siitä saakka yhtäjaksoisesti lokakuuhun 2009. Loppuvuonna teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät kasvuun vuoden takaiseen verrattuna. Kuitenkin sekä uudet tilaukset että teollisuustuotanto vähenivät tammikuussa vastoin odotuksia.
Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset
Fokus: Miten valuuttakurssi vaikuttaa teollisuuden toimialoihin?
Reaalinen valuuttakurssi eli Suomen ja sen kauppakumppanien hintatasojen suhde voi potentiaalisesti vaikuttaa yrityksiin hyvinkin voimakkaasti. Alhainen valuuttakurssi tekee suomalaisista tuotteista halvempia ulkomaalaisille, minkä lisäksi sillä voi olla muitakin vaikutuksia, kuten se että matala valuuttakurssi voi tehdä tuontipanoksista kalliimpia.
Eri toimialoihin valuuttakurssin voisi olettaa vaikuttavan eri lailla: ainakin voimakkaasti vientivetoisten alojen, kuten puu- ja paperiteollisuuden voisi olettaa hyötyvän halvasta valuutasta.
Tutkittaessa valuuttakurssin vaikutusta relevantiksi valuuttakurssiksi valittiin Eurostatin tuottama reaalinen valuuttakurssi, joka on vientiosuuksilla painotettu keskiarvo Suomen ja sen kauppakumppanien valuuttakursseista. Puolestaan teollisuuden toimialojen kokoa mitattiin teollisuuden volyymi-indeksillä, jonka etu on muun muassa pitkälle menneisyyteen ulottuvat aikasarjat ja se, että kyseinen indeksi on deflatoitu. Tutkimuksen ajanjaksona olivat vuodet 1970-2008 ja toimialaluokituksena käytettiin TOL 2002 -luokitusta, josta saatua dataa jatkettiin TOL 88 -toimialaluokituksen datalla.
Tutkimuksessa toimialan volyymi-indeksin vuosittaista kasvuastetta selitetään valuuttakurssilla yksinkertaisen lineaarisen regression avulla. Tulokset ovat selkeitä ja odotettuja: valuuttakurssilla on selkeä assosiaatio tiettyjen teollisuuden toimialojen kanssa. Esimerkiksi valuuttakurssin 10 % alentuminen johtaa koko teollisuuden (toimiala CDE TOL 2002 -luokituksessa) volyymin kasvuasteen nousemiseen 2,1 prosenttiyksiköllä. Tämä on merkittävä nousu, sillä valuuttakurssin 10 % muutos vastaa noin kahden keskihajontayksikön muutosta.
Kuvassa 1 nähdään tämä valuuttakurssin ja koko teollisuuden volyymin välinen yhteys melko selkeästi.
Kuva 1. Kuvassa koko teollisuuden volyymin kasvuaste on kuvattu sinisellä viivalla ja reaalisen valuuttakurssin taso on kuvattu punaisella viivalla. Reaalisen valuuttakurssin logaritmi on kerrottu sadalla, jotta kuvan kumpikin muuttuja voitaisiin ilmoittaa samalla asteikolla
Valuuttakurssi tuntuu vaikuttavan puu- ja paperiteollisuuteen (toimialat 20-21) suunnilleen saman verran kuin koko teollisuuteen, sillä valuuttakurssin 10 % aleneminen johtaa puu- ja paperiteollisuuden kasvuasteen nousuun noin kaksi prosenttiyksikköä. Vastaava lasku valuuttakurssissa puolestaan johtaa metalliteollisuuden volyymin peräti kolmen prosenttiyksikön nousuun. Kaikkein voimakkaimmin valuuttakurssiin reagoi toimiala 18 eli vaatteiden valmistus: valuuttakurssin 10 % aleneminen valuuttakurssissa johtaa lähes neljän prosentin nousuun vaateteollisuuden volyymin kasvuasteessa.
Puolestaan useaan toimialaan valuuttakurssi ei vaikutta tilastollisesti merkitsevästi. Esimerkiksi toimialoihin C (kaivostoiminta ja louhinta), E (sähkö-, kaasu- ja vesihuolto), 22 (kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen), 27 (Metallien jalostus) ja 159 (juomien valmistus) valuuttakurssilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Näyttää siis siltä, että suljetun talouden toimialoihin valuuttakurssi ei juurikaan vaikuta.
Tässä mainitut tulokset on saatu yksinkertaisella yhden muuttujan regressiolla, joten herää kysymys johtuvatko tulokset jonkin kolmannen muuttujan vaikutuksesta. Tulokset voivat johtua esimerkiksi siitä, että 1990-luvun alun lamassa usean toimialan volyymi väheni merkittävästi ja samalla valuuttakurssi devalvoitiin. Tällaisien kolmansien muuttujien vaikutusta on mahdotonta sulkea täysin pois, mutta teimme joitakin testejä näiden vaikutuksen lieventämiseksi. Ensinnä tutkimme laman 1990-luvun laman vaikutusta laittamalla lamavuosille regressioon oman kulmakertoimen. Tämä pienensi tuloksia, muttei juuri muuttanut eri toimialojen valuuttaherkkyyksien suhdetta toisiinsa.
Lisäksi testasimme vaikuttaako BKT:n kasvuasteen lisääminen regressioon saatuihin parametriestimaatteihin. BKT:n lisääminen pienensi parametriestimaatteja, mutta ne säilyivät useimpien toimialojen kohdalla tilastollisesti merkitsevinä. Pienemmät parametriestimaatit eivät kuitenkaan tarkoita, että valuuttakurssin todellinen vaikutus olisi pienempi, sillä valuuttakurssin vaikutus voi toimia BKT:n kasvun kautta.
Kaiken kaikkiaan reaalinen valuuttakurssi tuntuu vaikuttavan teollisuuden eri toimialoihin hyvinkin eri tavoin. Tämä vaikutus ei tunnu riippuvan siitä, mitä reaalisen valuuttakurssin määritelmää estimoinneissa käytetään. Täten tutkimus herättää monia aiheita jatkotutkimukselle: mitkä muuttujat selittävät valuuttakurssin erilaisen vaikutuksen eri toimialoihin? Onko tämä vaikutus ollut erisuuruinen eri vuosikymmeninä? Kaiken kaikkiaan valuuttakurssi tuntuu olevan monen teollisuuden toimialan kasvuasteen merkittävä selittäjä. Regressioissa selitysaste on esimerkiksi koko teollisuuden kohdalla lähes 30 prosenttia. Täten valuuttakurssin toimialakohtaiset vaikutukset ansaitsevat tutkimusta osakseen myös jatkossa.
Fokuksen artikkeli on osa Hannu Kivimäen Pro Gradu -tutkielmaa
Vuoden 2010 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 24.6.2010. Toimialapohjaisissa tilastoissa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuilta http://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.
Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008
| Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26-27) | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| Tuotanto, % | -1,3 | 16,0 | 7,3 | 10,3 | 16,0 | 13,8 | -33,7 |
| Tuottajahinnat, % | . | . | . | -8,0 | -8,6 | -6,1 | -4,8 |
| Liikevaihto, % | -10,4 | 4,5 | 9,1 | 13,2 | 7,8 | 4,1 | -33,0 |
| Vientiliikevaihto, % | -9,7 | 4,9 | 11,0 | 15,2 | 7,5 | 4,7 | -35,4 |
| Palkkasumma, % | 4,4 | 8,5 | 7,9 | 2,0 | 3,1 | 5,1 | -6,0 |
| Metalliteollisuus (24-30) | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| Tuotanto, % | -0,6 | 9,3 | 4,9 | 8,6 | 9,3 | 6,7 | -30,0 |
| Tuottajahinnat, % | . | . | . | 2,0 | 1,4 | -0,5 | -7,6 |
| Liikevaihto, % | -3,9 | 8,2 | 7,8 | 15,0 | 11,5 | 4,4 | -30,1 |
| Vientiliikevaihto, % | -4,3 | 8,8 | 8,6 | 17,8 | 10,5 | 4,9 | -30,3 |
| Palkkasumma, % | 1,5 | 4,6 | 6,7 | 4,0 | 6,1 | 6,6 | -9,8 |
| Kemianteollisuus (19-22) | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| Tuotanto, % | 1,5 | 4,6 | -2,1 | 7,2 | 3,5 | 3,5 | -13,4 |
| Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % | . | . | . | 10,5 | 3,1 | 23,7 | -21,1 |
| Liikevaihto, % | 3,4 | 13,8 | 12,3 | 15,6 | 7,7 | 13,5 | -27,0 |
| Vientiliikevaihto, % | 2,8 | 14,2 | 13,8 | 18,3 | 8,2 | 16,1 | -25,3 |
| Palkkasumma % | 3,6 | 4,1 | 4,8 | 3,0 | 4,1 | 3,7 | -5,7 |
| Metsäteollisuus (16-17) | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| Tuotanto, % | 2,9 | 6,0 | -7,5 | 11,5 | 0,3 | -9,9 | -20,3 |
| Tuottajahinnat, % | . | . | . | 2,0 | 4,7 | 0,4 | -5,0 |
| Liikevaihto, % | -1,0 | 2,7 | -7,2 | 15,4 | 2,8 | -7,8 | -24,0 |
| Vientiliikevaihto, % | -3,3 | 1,8 | -9,3 | 16,5 | -0,4 | -8,9 | -24,2 |
| Palkkasumma, % | 1,9 | 3,8 | -3,9 | 4,3 | -0,5 | -3,2 | -13,3 |
| Teollisuus (C) | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| Tuotanto, % | 0,3 | 6,7 | 1,1 | 8,6 | 5,9 | 1,9 | -23,3 |
| Tuottajahinnat, % | -2,9 | 0,1 | 2,3 | 3,3 | 2,6 | 3,6 | -7,6 |
| Liikevaihto, % | -1,8 | 5,6 | 4,2 | 13,5 | 8,3 | 3,5 | -25,3 |
| Vientiliikevaihto, % | -3,1 | 7,0 | 4,4 | 17,0 | 7,7 | 3,0 | -28,0 |
| Työllisyys, % | -4,4 | -2,4 | -9,5 | 0,9 | 0,9 | -1,3 | -9,1 |
| Palkkasumma, % | 1,5 | 3,5 | 3,3 | 3,7 | 4,4 | 3,9 | -9,0 |
Lähdeluettelo
Kuviot
| Kuvio 1. | Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi |
| Kuvio 2. | Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon
volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi Eurostat: EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi OECD: USA:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi |
| Kuvio 3. | Tilastokeskus: Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi |
| Kuvio 4. | Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja |
| Kuvio 5. | Tilastokeskus: Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat Tilastokeskus: Työvoimatutkimus |
| Kuvio 6. | Tilastokeskus: Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri |
Taulukkoliite
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.
Päivitetty 26.3.2010