Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään
- Elinajanodote terminä harhaanjohtava
- Elinajanodote ja odotettu elinikä
- Kuolleisuus alenee myös tulevaisuudessa?
- Kuolleisuuden alenemista aliarvioidaan
- Yli puolet elää yli keskimääräisen eliniän
- Mikä on kuusikymppisen jäljellä oleva elinikä?
- Viidennes naisista elää satavuotiaaksi
- Elinajanodote kertoo nykyhetkestä, ei tulevaisuudesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kuolleisuuden alenemista aliarvioidaan
Kohortin keskimääräisen eliniän laskeminen edellyttää, että koko kohortti on kuollut (keskimääräinen elinikä voitaisiin vuonna 2010 laskea vuonna 1900 ja sitä aikaisemmin syntyneille) tai kuolleisuuden ennustamista elossa oleville. Jos turvaudutaan ennustamiseen, tulokset riippuvat tietenkin siitä, miten ennustetaan. Povaajan onneksi ikäryhmittäinen kuolleisuus on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana alentunut likimain samalla prosentilla vuodesta toiseen. Useimmat kuolleisuutta ennustavat menetelmät käyttävät tätä säännönmukaisuutta hyväksi; keskeinen oletus on, että havaittu trendi jatkuu tulevaisuuteen.
Väestötieteilijät ovat tosin itsepäisesti ennustaneet kehityksen hidastumista. YK, Suomen Tilastokeskus ja USA:n Social Security Administration ovat yleensä perustaneet ennusteensa kuolleisuuden laskun hidastumiselle. Nämä ennusteet ovat lähes poikkeuksetta aliarvioineet kuolleisuuden laskua ja elinajanodotteen kehitystä.
Käytän tässä artikkelissa hyvin yksinkertaista ennustemallia kohorttien kuolleisuudelle. Ennusteet perustuvat oletukseen, että kohorttien kuolleisuus jatkaa prosentuaalista laskuaan viimeisen 50 vuoden trendin mukaisesti. Toisin sanoen kuolleisuus jatkaa lineaarista laskuaan log-asteikolla 1). Lisäksi oletetaan sukupuolten kuolleisuuserojen pysyvän vakioina. Sofistikoituneempiakin malleja voisi käyttää, esimerkiksi ottamalla huomioon kohorttien tupakointihistorian tai trendin ympärillä tapahtuvan vaihtelun, jolloin ennusteille voitaisiin konstruoida luottamusvälit. Keskeiset tulokset eivät tästä muuttuisi. Kriittisin tekijä ennustemallissa on aikajakso, jolta havaittu kuolleisuustrendi lasketaan. Käyttämäni 50 vuotta (kohortista riippuen vuodet 1950-2005) on valittu, jotta sotavuosien kuolleisuus ei vaikuttaisi trendiin 2).
Kuviot 1-3 näyttävät keskeisiä kohorttien elinikää kuvaavia tunnuslukuja ja vertaavat näitä syntymähetken kuolleisuuteen perustuviin tunnuslukuihin. Kaikkiin esitettyihin lukuihin liittyy epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuolleisuusluvut eivät ole täysin luotettavia. Siksi erityisesti syntymähetken tilastollinen elinajanodote näille vuosille on epävarma.
Itsenäistymisen jälkeiset elinajanodotteet ovat lukuina luotettavampia, mutta eivät kuvaa kenenkään todellista odotettua elinikää, koska kuolleisuus on alentunut. Kohorttien todelliset eliniät taas perustuvat ennusteisiin. Ennusteen osuus odotetusta eliniästä on sitä suurempi, mitä myöhemmin kohortti on syntynyt. Tässä artikkelissa ennuste katkaistaan vuoden 1977 kohorttiin; myöhemmiltä kohorteilta havaittua kuolleisuutta olisi käytössä alle 30 vuotta.
Kuvio 1 näyttää kohorttien keskimääräisen eliniän, kuoliniän mediaanin (ikä johon 50 % kohortista yltää) ja ylimmän viidenneksen (ikä johon 20 % kohortista yltää). Lisäksi kuviossa on tyypillisimmin käytetty eliniän mittari, syntymähetken kuolleisuuteen perustuva elinajanodote. Syntymähetken elinajanodotteen ja kohortin todellisen keskimääräisen eliniän välinen ero on selvä: vuodesta 1910 lähtien miesten keskimääräinen elinikä on ollut syntymähetken elinajanodotetta korkeampi. Naisilla ero on selvästi näkyvissä jo ensimmäisestä tarkasteluvuodesta (1875) lähtien.
Kuvio 1. Suomalaisten syntymähetken elinajanodote ja ennusteeseen perustuvia kohortin elinikää kuvaavia eliniän tunnuslukuja
Naiset
Miehet
Esimerkiksi vuosien 1930-34 kohorteille ero syntymähetken elinajanodotteen ja todellisen odotetun eliniän välillä on yli 10 vuotta (63,3 - 52,8 = 10,6 vuotta miehille, 72,4 - 57,9 = 14,6 vuotta naisille). Kohorttitarkastelu osoittaa myös, että miehet elävät keskimäärin pidempään kuin mikä on syntymähetken elinajanodote naisille: vuoden 1930 jälkeen syntyneillä ero on miesten hyväksi noin 5 vuotta. Vertailu on tietysti epäreilu ja kertoo lähinnä siitä, että syntymähetken elinajanodote ei kuvaa kenenkään todellista odotettua elinikää.
Päivitetty 10.2.2010