Kotitalouksien vuoden 2008 kulutusmenot laskettiin epäsuoraa menetelmää käyttäen
- Vuoden 2008 kulutuksen jakautuminen kotitaloustyypeittäin
- Eri kotitaloustyyppien kulutus on muuttunut samansuuntaisesti vuosina 2006-2008
- Menetelmäkokeilun arviointia
Kirjoittajat: Anton Antonius on aktuaari ja Juha Nurmela kulutustiimin vetäjä Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2009.
Kulutustutkimuksia on tehty viime aikoina viiden vuoden välein. Laajojen kulutustutkimusten lisäksi kaivataan tietoa siitä, millä tavalla erityyppisten kotitalouksien ja hyödykkeiden kulutus muuttuu kulutustutkimusten väliin jäävinä vuosina. Välivuosien kulutusmenotietoja on mahdollista tuottaa epäsuoralla tavalla kansantalouden tilinpidon kulutustietoja käyttäen.
Kulutustutkimuksen, kansantalouden tilinpidon ja hintaindeksin asiantuntijoista koottu ryhmä teki vuonna 2009 menetelmäkokeilun. Asiantuntijaryhmä pyrki arvioimaan, voidaanko kulutustutkimusten välivuosille tuottaa väestöryhmien kulutusmenotiedot. Hankkeessa käytettiin kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen ja tulonjaon kokonaistilaston tietoja. Lisäksi testauksessa käytettiin vuosien 2001 ja 2006 kulutustutkimusten aineistoja. Kotitalouksien vuoden 2006 kulutuksesta saatiin menetelmän avulla lähes samat kulutusjakautumat kuin vuoden 2006 kulutustutkimuksessa.1
Vuoden 2008 kulutuksen jakautuminen kotitaloustyypeittäin
Kun asiantuntijaryhmä oli todennut menetelmän sopivaksi, laskettiin joidenkin kotitaloustyyppien kulutusjakautumia vuodelta 2008.
Kansantalouden tilinpidon mukaan kotitalouksien yhteenlaskettu kulutus kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2008 nimellishinnoin 11,3 ja kiintein hinnoin 5,3 prosenttia. Kokonaiskulutuksen nopea kasvu viittaa siihen, että erilaisten kotitalouksien kulutuksen rakenne on voinut muuttua huomattavasti kahden vuoden aikana. Kun tulot lisääntyvät, voidaan lisääntyneet tulot käyttää uusiin kulutuskohteisiin.
Kiinnostavimpia ovat ne ryhmät, joiden osuus kotitalouksien yhteenlasketusta kulutuksesta on suuri. Kahden huoltajan taloudet kuluttavat kolmanneksen kotitalouksien kulutuksesta ja työikäiset parit neljänneksen. Yli 10 prosentin osuuden kotitalouksien kulutuksesta käyttävät yhden hengen taloudet ja yli 65-vuotiaiden taloudet. (Taulukko1.)
Taulukko 1. Eräiden kotitaloustyyppien osuus kaikkien kotitalouksien kulutuksesta vuonna 2006. Prosenttia.
| % | |
| Kahden huoltajan lapsiperheiden taloudet | 34 |
| Lapsettomien alle 65-vuotiaiden parien taloudet | 24 |
| Yksinasuvien alle 65-vuotiaiden taloudet | 16 |
| Yli 65-vuotiaiden taloudet* | 13 |
| Yksinhuoltajien taloudet | 4 |
| Muut kotitaloudet | 9 |
| Yhteensä | 100 |
| * Kaikki talouteen kuuluvat yli 65-vuotiaita. | |
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Eri kotitaloustyyppien kulutus on muuttunut samansuuntaisesti vuosina 2006-2008
Taulukossa 2 verrataan mainittujen kotitaloustyyppien kulutusjakautumia vuosina 2006 ja 2008. Kulutuksen pääryhmät ovat taulukoissa prosenttiosuuden mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Lapsiperheissä ja yhden hengen talouksissa asumisen osuus kulutuksesta on lisääntynyt.
Taulukko 2. Eräiden kotitaloustyyppien kulutuksen pääryhmien osuudet kokonaiskulutuksesta vuosina 2006 ja 2008. Prosenttia.
| Kulutuksen pääryhmä | Kahden huoltajan lapsiperhe | Lapseton pari alle 65-v. | Yhden hengen taloudet | Yli 65-vuotiaiden taloudet* | ||||
| 2006 | 2008 | 2006 | 2008 | 2006 | 2008 | 2006 | 2008 | |
| Asuminen ja energia | 22,9 | 23,4 | 24,7 | 24,8 | 29,2 | 29,6 | 39,1 | 38,7 |
| Liikenne | 17,1 | 15,6 | 17,0 | 15,6 | 15,5 | 14,1 | 8,8 | 7,7 |
| Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat | 12,7 | 13,7 | 11,7 | 12,5 | 10,6 | 11,4 | 14,9 | 15,8 |
| Kulttuuri ja vapaa-aika | 12,0 | 11,7 | 11,2 | 11,2 | 11,4 | 11,5 | 9,0 | 8,9 |
| Muut tavarat ja palvelut | 13,0 | 13,8 | 12,0 | 12,6 | 11,2 | 11,7 | 8,8 | 9,3 |
| Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet | 5,5 | 5,6 | 5,9 | 5,9 | 3,8 | 3,8 | 4,5 | 4,5 |
| Hotellit, kahvilat ja ravintolat | 4,1 | 4,0 | 5,0 | 5,0 | 5,9 | 6,0 | 1,3 | 1,3 |
| Vaatteet ja jalkineet | 4,9 | 4,9 | 4,0 | 4,1 | 2,9 | 2,9 | 2,2 | 2,2 |
| Terveys | 2,6 | 2,8 | 2,9 | 3,1 | 2,9 | 3,0 | 7,5 | 7,7 |
| Tietoliikenne | 2,9 | 2,4 | 2,5 | 2,1 | 3,1 | 2,7 | 2,5 | 2,1 |
| Alkoholijuomat ja tupakka | 2,0 | 1,9 | 2,9 | 2,9 | 3,2 | 3,2 | 1,4 | 1,4 |
| Koulutus | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| * Kaikki talouteen kuuluvat yli 65-vuotiaita. | ||||||||
Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus.
Kaikkien neljän kotitaloustyypin liikenteen sekä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kulutusosuudet ovat muuttuneet oleellisesti kahdessa vuodessa: molempiin pääryhmiin kuuluvien tuotteiden hinnat ovat nousseet nopeasti vuosien 2007-2008 välillä. Polttoaineiden hinnan nousuun on reagoitu kulutusta vähentämällä, kun taas elintarvikkeiden hinnannousuja kotitaloudet eivät ole merkittävästi korvanneet halvemmilla tuotteilla tai ostamista vähentämällä.
Myös muiden tavaroiden ja palvelujen sekä tietoliikenteen osuudet ovat muuttuneet. Tietoliikenteen osuus kulutuksesta on laskenut, vaikka sen käyttö lisääntyy. Syynä saattaa olla se, että tietoliikenteen laitehankinnoissa on jo saavutettu kyllästyneisyyspiste. Kun sekä laitteiden teho että yhteysnopeudet lisääntyvät hintoja nopeammin, ei kulutusosuus enää kasva viestinnän lisääntyessä.
Kaikkien neljän kotitaloustyypin muut tavarat ja palvelut -hyödykeryhmän kulutuksen osuus on lisääntynyt. Samoin terveysmenojen osuus näyttäisi olevan pienoisessa kasvussa, kun taas hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden osuus ei ole muuttunut kahdessa vuodessa.
Mainitut hyödykeryhmät ovat lähes 90 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta. Kaiken kaikkiaan on hieman yllättävää, kuinka samansuuntaisesti näiden neljän kotitaloustyypin kulutusrakenteet ovat muuttuneet kahdessa vuodessa.
Kulutuksen siirtymisestä palvelujen suuntaan on vain niin sanottuja heikkoja signaaleja muut tavarat ja palvelut -ryhmässä sekä terveyskulutuksessa. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kuuluvien hyödykkeiden kulutusosuus sen sijaan ei ole lisääntymässä.
Menetelmäkokeilun arviointia
Edellä kulutuksen rakennemuutoksia tarkasteltiin vain kulutuksen pääryhmien osalta, mutta niitä on mahdollista analysoida myös yksityiskohtaisemmilla kulutusluokituksilla.
Epäsuoralla menetelmällä saadut kulutustiedot eivät luonnollisesti korvaa isoon otokseen perustuvia kulutustutkimuksia. Kehitettyä laskentamenetelmää käyttäen voidaan kuitenkin kulutustutkimusten välivuosilta saada suhteellisen luotettavaa tietoa väestöryhmien kulutuksen muutoksista. Asiantuntijoiden on jatkettava menetelmän kehittämistyötä ennen kuin sillä tuotettuja kulutustietoja voidaan liittää tilastotuotannon osaksi.
______________
1 Tarkastelussa käytetystä
menetelmästä kiinnostuneet voivat pyytää menetelmäkuvauksen Juha
Nurmelalta (juha.nurmela(at)tilastokeskus.fi).
| Kulutustutkimus Tilastokeskuksen kulutustutkimus on otostutkimus, joka tuottaa tietoa väestöryhmien kulutuksesta ja kulutuksen eroista. Tutkimuksessa selvitetään myös tuloja, asuinoloja ja kestotavaroiden omistusta. Tiedot kerätään käyntihaastatteluin, kotitalouksien täyttämistä päiväkirjoista, ostoskuiteista ja hallinnollisista rekistereistä. Vuosina 1966-1990 kulutustutkimukset tehtiin viiden vuoden välein, ja vuosina 1994-1996 joka vuosi. Sen jälkeen tutkimuksia on tehty vuosina 1998, 2001 ja 2006. Tämänhetkisten tietojen mukaan seuraava kulutustutkimus tehdään aikaisintaan vuonna 2012. |
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 13.1.2010