Otantamenetelmä on surveytutkimuksen kulmakivi
- Otantateorian kehittäminen avasi padot
- Otoskehikko on todennäköisyysotannan edellytys
- Alipeitto ja kato heikentävät laatua
- Kiintiöpoiminta on kaupallisten yritysten suosima menetelmä
- Kadon vähentäminen sijaisvastaajia käyttäen
- Itsevalikoituvan otoksen pomintatodennäköisyyttä ei tunneta
- Otostutkimusten menetelmävaatimukset eivät ole muuttuneet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Alipeitto ja kato heikentävät laatua
Otoskehikon ohella tutkijalla on oltava tieto siitä, miten vastaajat tavoitetaan. Tarpeellinen tieto riippuu tiedonkeruutavasta; esimerkiksi puhelinhaastatteluissa tarvitaan otoshenkilöiden puhelinnumerot. Aikanaan puhelimettomuus aiheutti alipeittoa puhelintutkimuksissa, mutta matkapuhelinten yleisyys korjasi tämän ongelman. Nyt onkin uutena ongelmana ylipeitto. Yhteystietojen puuttumista voidaan korjata samoilla menetelmillä kuin kadon vaikutuksia, mutta useimmiten se on systemaattisempaa kuin kato eli lähempänä alipeittoa.
Webkyselyt ovat tulleet vauhdilla surveymaailmaan nopeutensa ja halpuutensa vuoksi. Niiden ongelmana on kuitenkin alipeittävyys, joka aiheutuu kahdesta syystä. Ensinnäkin vajaalla viidenneksellä talouksista ei ole internetyhteyttä. Toiseksi vastaajien rekrytointi on vaikeaa, koska kattavaa luetteloa sähköpostiosoitteista ei ole olemassa.
Sekin on syytä pitää mielessä, että kaikki internettalouksien jäsenet eivät osaa käyttää nettiä - eivätkä kaikki osaavatkaan halua vastata webkyselyihin. Webkyselyissä otoskehikon alipeitto - tavoitettavuusongelmat huomioon ottaen - on systemaattisempaa kuin muissa menetelmissä. Sen vuoksi webkyselyjen estimoinnin harhaisuuden riski on tavanomaista suurempi. Tämän ongelman ratkaisuksi on esitetty niin sanottuja sekamenetelmiä, joissa alipeittoon jääviä vastaajia yritetään tavoittaa muilla menetelmillä.
Webkyselyiden otantaongelmia on viime aikoina pyritty ratkaisemaan laatimalla niin sanottuja internetpaneeleja. Niitä voidaan muodostaa esimerkiksi "pyydystämällä" internetin käyttäjien joukossa tai kirjeitse. Tutkimuskysely lähetetään sitten joko koko paneelille tai paneelista poimitulle satunnaisotokselle. Internetpaneelien väitetään usein olevan väestöä edustavia, mutta niihin liittyy samankaltaisia alipeitto-ongelmia kuin muihinkin webkyselyihin.
Päivitetty 14.12.2009