Kestävyyden mittareita laaja kirjo
- Ympäristöviranomaiset kokoavat mittaristoja
- Tutkijat keräävät huomiota indekseillä
- Keskitytään kestävyyteen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tutkijat keräävät huomiota indekseillä
Komposiitti-indeksit pyrkivät kiertämään mittaristojen moninaisuuden painottamalla indikaattorit asiantuntijoiden tai poliittisten päättäjien asettamilla kertoimilla ja laskemalla ne yhteen. Suomessa tunnetuin komposiitti-indeksi on ESI (Environmental Sustainability Index), jossa Suomi sijoittui maailman kärkeen. Myöhemmin ESIstä tuli EPI (Environmental Performance Index), jossa indikaattoreita on vähemmän.
Komposiitti-indeksit saavat paljon huomiota tiedotusvälineissä, mikä on niiden tarkoituskin. Sen sijaan niillä ei ole mitään käyttöä analyysivälineenä. Indeksejä on arvosteltu myös arvioiden subjektiivisuudesta ja menetelmien ja tietolähteiden läpinäkymättömyydestä.
Mukautetuissa tunnusluvuissa bruttokansantuotetta tai jotain muuta kansantalouden tilinpidon tunnuslukua korjaillaan vähentämällä ja lisäämällä siihen erilaisia asioita, esimerkiksi ympäristön pilaantumisen arvo ja luonnonvarojen ehtyminen. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare) ja GPI (Genuine Progress Indicator).
Mukautetut tunnusluvut voisi oikeastaan ryhmitellä samaan luokkaan komposiitti-indikaattoreiden kanssa. Ne eroavat oikeastaan vain siinä, että liikkeelle lähdetään indikaattorimittariston sijasta kansantalouden tilinpidosta. Subjektiivinen arviointi kohdistuu tässä tapauksessa ennen kaikkea hinnoitteluun. Vähennettävien tai lisättävien suureiden valinta tuntuu usein yhtä mielivaltaiselta kuin indikaattoreiden valinta komposiitti-indekseissä. Komposiitti-indeksejä ja mukautettuja tunnuslukuja kokoavat ja laskevat yleensä yliopistot ja tutkimuslaitokset. Niillä on virallinen asema vain Bhutanissa, missä bruttokansanonnellisuus on käytössä.
Päivitetty 10.11.2009