Teollisuuden toimialakatsaus II/2009

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Appelqvist (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittaja: Mika Sirviö (09) 1734 2709
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Suhdannetilanne jatkui teollisuuden osalta poikkeuksellisen vaikeana vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Teollisuuden tuotanto ja liikevaihto laskivat jopa entisestään suhteessa äärimmäisen huonoon alkuvuoteen. Jyrkin pudotus näyttäisi kuitenkin olevan tasaantumassa, mutta toistaiseksi ei vielä ole merkkejä käänteestä parempaan. Pitkään jatkuneen laskun jäljiltä teollisuuden tuotanto on alemmalla tasolla kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Kansainvälinen taantuma koettelee kaikkia teollisuuden päätoimialoja. Tuotannon osalta tilanne on erityisen vaikea metalliteollisuuden ja metsäteollisuuden osalta. Kemianteollisuudessa tuotantotilanne on hieman parempi ja sen kohdalla tuotannon kausitasoitettu volyymi kasvoi suhteessa alkuvuoteen.

Liikevaihdon kehitys oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä vielä tuotantoa heikompaa, koska sitä painoivat alas tuotannon supistumisen lisäksi myös hintojen lasku. Tuottajahinnat laskivat kaikilla päätoimialoilla, mutta erityisen voimakasta lasku oli kemianteollisuudessa. Siksi kemianteollisuuden liikevaihto laski valoisammasta tuotantotilanteesta huolimatta jopa enemmän kuin muilla toimialoilla.

Myös teollisuusyritysten tulevaisuutta koskevat näkymät vaikuttavat yhä heikoilta. Pieniä merkkejä suhdannetilanteen kohentumisesta on havaittavissa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrissä. Useimmilla toimialoilla kyse on kuitenkin toistaiseksi enemmänkin suhdanteen heikkenemisen tasaantumisesta kuin varsinaisista kasvuodotuksista. Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uusia tilauksia kuvaavan tilaston mukaan uusien tilausten kehitys on jatkunut huonona loppusyksystä 2008 saakka. Erityisen heikkoa on uusien tilausten kehitys ollut metalliteollisuudessa.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon lasku Euroopassa voimakkaampaa kuin USA:ssa

Suomessa teollisuustuotannon (C TOL 2008) jyrkkä pudotus näyttäisi olevan tasaantumassa. Merkkiä käänteestä parempaan ei kuitenkaan ole vielä havaittavissa, vaan tuotanto on poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä teollisuustuotannon volyymi laski Suomessa noin 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Myös tuotannon kausitasoitettu volyymi laski toisella neljänneksellä vielä 3,9 prosenttia suhteessa alkuvuoteen. Tuotannon supistuminen jatkui Suomessa voimakkaampana kuin Yhdysvalloissa tai EU-maissa keskimäärin.

Vaikka nykyisen taloustaantuman alku liittyy paljolti Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkaneeseen finanssikriisiin, ovat kriisin vaikutukset teollisuustuotantoon olleet Euroopassa selvästi Yhdysvaltoja suurempia. Alkuvuoden tapaan tuotanto laski myös vuoden 2009 toisella neljänneksellä kaikissa EU-maissa. Suomen teollisuustuotannon lasku oli kuitenkin vielä muuta Eurooppaa voimakkaampaa: edelliseen vuoteen verrattuna oli pudotus Suomessa lähes 7 prosenttiyksikköä suurempaa kuin Euroopan unionin alueella keskimäärin. Eniten tuotanto laski Virossa, Slovakiassa, Sloveniassa, Italiassa ja Suomessa. Pienintä lasku oli puolestaan Irlannissa, Puolassa, Norjassa ja Kroatiassa. Yhdysvaltojen teollisuustuotanto pieneni toisella neljänneksellä noin 12 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin Euroopassa.

Suomessa tuotannon volyymi supistui kaikilla päätoimialoilla. Metsäteollisuudessa tuotanto pieneni vuoden 2009 toisella neljänneksellä 32 prosenttia, metalliteollisuuden runsaat 31 prosenttia ja kemianteollisuudessa hieman alle 16 prosenttia. Nopeasti supistuneen tuotannon volyymin seurauksena myös kapasiteetin käyttöaste on teollisuudessa alhaisemmalla tasolla kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Tuottajahinnat voimakkaassa laskussa

Teollisuuden tuottajahinnat (C TOL 2008) laskivat vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä 8,8 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuottajahintojen poikkeuksellisen voimakkaan laskun taustalla näkyy kansainvälisen taantuman vaikutukset raaka-aineiden hintoihin. Erityisesti tuottajahintojen heikkoa kehitystä selittää öljytuotteiden ja metallien hintojen lasku. Viimeaikaisesta noususta huolimatta öljyn on hinta yhä kaukana edellisen vuoden tasosta.

Teollisuuden liikevaihto (C TOL 2008) pieneni vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä jopa yli 30 prosenttia vuoden takaisesta. Suuren laskun taustalla on sekä tuotannon että hintojen lasku. Myöskään liikevaihdon osalta ei siis ole vielä havaittavissa merkkiä käänteestä parempaan, vaan tilanne on jopa huonompi kuin tuotannon kohdalla. Liikevaihdon kehitys oli heikkoa kaikilla suurimmista toimialoista. Ainoastaan elintarviketeollisuuden tilanne poikkeaa yleisestä suhdannekuvasta positiivisesti, vaikka sielläkin myynti laski hieman. Eniten liikevaihto laski metallien jalostuksen toimialalla, jonka osalta myynnin arvo on laskenut alle puoleen viimevuoden tasosta.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Myynti vähentyi sekä kotimaassa että viennissä

Liikevaihto laski teollisuudessa sekä kotimaan myynnin että vientiliikevaihdon osalta vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Viennin osalta liikevaihdon lasku oli kotimaata suurempaa. Ero kotimaan myynnin ja viennin välillä kuitenkin kapeni alkuvuodesta kotimaan myynnin hiipumisen myötä.

Koko teollisuuden (C TOL 2008) osalta kotimaan liikevaihto laski toisella neljänneksellä 27,8 prosenttia viime vuodesta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä laskua tuli 21,3 prosenttia. Samaan aikaan viennin liikevaihto laski vuoden 2009 toisella neljänneksellä noin 32 prosenttia ja ensimmäisellä 31,5 prosenttia viime vuodesta. Sekä kotimaan myynnin että viennin suhteen eniten laskivat kemianteollisuuden ja metalliteollisuuden liikevaihdot. Vientiliikevaihdon laskusta kertoo myös se, että Tullihallituksen mukaan Suomen tavaraviennin arvo laski kokonaisuudessaan tammi-kesäkuussa peräti 36 prosenttia verrattuna vastaavaan jaksoon edellisenä vuonna.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumma yhä laskussa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan teollisuudessa työllisyys väheni vuoden 2009 toisella neljänneksellä 6,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Työllisyyskehitys jatkui heikkona kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Erityisen heikkoa kehitys oli metsäteollisuudessa. Myös avoimien työpaikkojen määrä on teollisuudessa vähentynyt voimakkaasti.

Vastaavasti teollisuuden palkkasumman alkuvuodesta alkanut lasku jatkui keväällä. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä palkkasumma pieneni 7,9 prosenttia vuoden takaisesta. Palkkasumman lasku johtuu kuitenkin ainoastaan työllisyyden laskusta, koska samaan aikaan teollisuuden ansiotasoindeksi nousi 3,9 prosenttia viime vuodesta.

Palkkasumman muutos vaihteli toimialoittain. Voimakkainta palkkasumman pienentyminen oli metsäteollisuudessa, jossa laskua kertyi lähes 13,5 prosenttia. Erityisen voimakasta palkkasumman lasku oli myös tekstiili- ja metalliteollisuudessa.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuusyritysten suhdannenäkymät jatkuvat haasteellisina

Myös EK:n elokuussa julkaisema suhdannebarometri tukee käsitystä, jonka mukaan suhdannetilanteen jyrkkä heikkeneminen olisi päättymässä. Kyse on kuitenkin toistaiseksi enemmänkin suhdanteen laskun tasaantumisesta kuin siitä, että olisi merkkejä uudesta noususta. EK:n heinäkuussa toteutetun kyselyn mukaan vasta 12 prosenttia yrityksistä odotti suhdannekäännettä parempaan. Tilanne on kuitenkin parantunut edellisestä huhtikuusta tehdystä kyselystä, jossa vain 3 prosenttia yrityksistä ennakoi käännettä parempaan. Silti 20 prosenttia vastanneista yrityksistä ennusti heinäkuussa suhdanteen jatkavan yhä heikkenemistään.

Toimialojen välillä on kuitenkin eroja näkymien suhteen. Paperiteollisuuden osalta EK:n barometri ennakoi jo varovaista käännettä parempaan pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Sen sijaan kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden osalta ollaan kyselyn mukaan suhdannekuoppaa vasta saavuttamassa. Myös niiden osalta ovat suhdanneodotukset kuitenkin parantuneet alkuvuodesta.

Tilauskannat ovat painuneet kaikilla teollisuuden päätoimialoilla alhaiselle tasolle. Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan teollisuuden tilausten arvo kääntyi voimakkaaseen laskuun lokakuussa 2008. Tilausten poikkeuksellisen voimakas supistuminen on jatkunut siitä saakka yhtäjaksoisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2009 laskua kertyi sekä ensimmäisellä että toisella neljänneksellä lähes 38 prosenttia. Vielä heinäkuussa uusien tilausten arvo pienentyi 31,1 prosenttia vuoden takaisesta. Erityisen voimakkaita merkkejä suhdannekäänteestä ei siis ole vielä havaittavissa myöskään uusien tilausten suhteen. Yritysten varastot ovat kuitenkin samaan aikaan pienentyneet, joten jatkossa mahdollisten tulevien tilausten tulisi heijastua myös tuotantoon.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Miten hallinnollisia aineistoja käytetään teollisuuden suhdan-netilastoissa?

Hallinnolliset aineistot ovat nykyään merkittävässä roolissa monissa suhdannetilastoissa. Taloustilastoissa on käytetty hallinnollisia aineistoja 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä on lisätty siitä lähtien järjestelmällisesti, yritysrekisteristä ja rakennetilastoista lähtien. Tärkein hallinnollinen tiedonlähde teollisuuden suhdannetilastoissa on verohallinnon arvonlisäverotuksen maksuvalvonta-aineisto. Liikevaihdon kuukausikuvaajissa on käytettymaksuvalvonta-aineistoa täydentämässä suoraa tiedonkeruuta 1990-luvulta lähtien. Vuoden 2010 alkupuolella maksuvalvonta-aineistoa aletaan hyödyntää myös teollisuustuotannon volyymi-indeksissä.

Tilastolaki takaa Tilastokeskukselle käyttöoikeuden sellaisiin hallinnollisiin aineistoihin, jotka ovat tarpeellisia tilastotuotannolle. Samalla tilastolaki määrää nämä tiedot salassa pidettäviksi, eikä Tilastokeskus saa ilmoittaa aineistoja toimittaneille viranomaisille niissä havaituista poikkeamista.

Hallinnollisten aineistojen hyödyt ja haasteet

Hallinnollisten aineistojen käytöllä pyritään vähentämään vastausrasitusta käyttämällä uudestaan jo kerättyjä tietoja. Hallinnolliset rekisterit sisältävät tietoja myös lähes kaikista kiinnostuksen kohteena olevista yksiköistä, mikä mahdollistaa tilastoinnin tarkemmalla alueellisella ja toimialoittaisella tasolla kuin pelkästään suoraa tiedonkeruuta hyödyntämällä olisi mahdollista.

Hallinnollisten aineistojen käyttö aiheuttaa myös haasteita tilastotuotannolle. Muiden viranomaisten keräämät tiedot vastaavat kyseisten viranomaisten tietotarpeita, eivätkä käytetyt määritelmät ole välttämättä samoja kuin tilastoissa. Aineistot ovat myös ne tuottavien viranomaisten hallinnassa ja alttiita muuttumaan tietosisällöltään lakimuutosten yhteydessä. Tilastokeskus toimiikin läheisessä yhteistyössä tärkeimpien aineistoja tuottavien virastojen kanssa hallitakseen muuttuvia käytäntöjä ja lakeja.

Hallinnollisten aineistojen kertyminen on myös usein liian hidasta suhdannetilastojen kannalta. Tämä on edellyttänyt uusien estimointimenetelmien kehittämistä. Hallinnollisten rekisterien sisältämä tietomäärä on myös niin suuri, että on ollut tarpeellista kehittää tehokkaampia menetelmiä aineiston tarkastamiseen.

Verohallinnon maksuvalvonta-aineiston käyttö

Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto sisältää myynti- ja palkkatietoja noin 200 000 yrityksestä. Tilastokeskus saa tämän aineiston käyttöönsä 30-60 päivän viiveellä, jolloin saadaan tieto noin 80-90 prosentista liikevaihdosta ja palkkasummasta. Käyttämällä tätä aineistoa suoran tiedonkeruun osuus voidaan pitää pienempänä ja tällä tavoin rajoittaa yritysten kokemaa vastausrasitusta.

Maksuvalvonta-aineiston suhdannetilastojen kannalta hitaan kertymisen takia ja tilaston laadun parantamiseksi arvonlisäveroaineistoa täydennetään keräämällä kuukausittain tietoa liikevaihdosta suoraan noin 2000 toimialojensa merkittävimmältä yritykseltä. Teollisuuden liikevaihtokuvaajassa ensimmäinen julkaisu perustuu suoraan kerättyihin tietoihin ja maksuvalvonta-aineistoon, joka täydentyy vielä seuraavien viiden kuukauden ajan.

Maksuvalvonta-aineistoa suunnitellaan käytettävän myös teollisuustuotannon volyymi-indeksissä, jotta pienten yritysten kehitys saataisiin huomioitua paremmin. Yritysten kasvun on havaittu olevan erilaista eri kokoluokissa. 2000-luvulla pienten yritysten liikevaihto on kehittynyt nopeammin kuin suurten yritysten. Keskimääräinen vuosikasvu pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ollut 5,0 prosenttia ja suurilla yrityksillä 2,1 prosenttia. Myös viimeisessä talouden käännepisteessä on havaittu selvä ero pienten ja suurten yritysten välillä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksessa ei ole ollut mukana riittävästi pieniä yrityksiä. Nyt niiden tuotannon kehitystä aiotaan estimoida hyödyntäen maksuvalvonta-aineistoa valituilla toimialoilla. Tavoitteena on parantaa indeksin tarkkuutta kuitenkaan lisäämättä yritysten vastausrasitetta. Jotta tämä onnistuisi, Tilastokeskuksessa on kehitetty teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytettyjä menetelmiä. Maksuvalvonta-aineiston osalta siirrytään osittain automatisoituun tarkastamiseen ja estimointiin.

Tullin ulkomaankauppa-aineiston käyttö

Teollisuuden liikevaihtokuvaajasta tuotetaan myös aikasarjat sekä myynnistä kotimaahan että myynnistä ulkomaille. Euroopan tilastovirastolle Eurostatille tuotetaan lisäksi myynti ulkomaille jaettuna myyntiin euroalueelle ja myyntiin euroalueen ulkopuolelle. Tässä myynnin jaottelussa euroalueelle ja sen ulkopuolelle käytetään apuna toista hallinnollista aineistoa, Tullin ulko-maankauppa-aineistoa. Tämän aineiston käytössä haasteeksi tulee hallinnollisia aineistoja käytettäessä usein kohdattu tilanne, eri lähteistä saatavat tiedot voivat poiketa toisistaan ja osa tarvittavista tiedoista puuttuu. Tullin aineisto koskee vain tavaravientiä, joten palvelujen viennin jako täytyy selvittää erikseen. Samoin kuin suomalaisten yritysten käymä kauppa, jossa tavara ei ylitä Suomen rajoja. Liikevaihto ja Tullin tilastoima vienti voivat myös ajoittua eri kuukausille.

Useiden hallinnollisten aineistojen käyttö kuitenkin takaa laadukkaamman tilastotuotannon. Poikkeavat tiedot pystytään eri aineistoja vertailemalla havaitsemaan paremmin. Niitä käyttämällä pystytään keventämään yritysten tiedonantorasitusta ja samanaikaisesti saamaan laajempi yritysaineisto tilastotuotannon käyttöön.

Vuoden 2009 kolmatta neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2010. Toimialapohjaisissa tilastoissa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuiltahttp://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008

Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26-27) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II
     Tuotanto, % 7,8 -1,3 16,0 7,3 10,3 16,1 6,1 -25,8 -32,8
     Tuottajahinnat, % . . . . -8,0 -8,6 -6,1 -4,3 -5,0
     Liikevaihto, % -8,4 -10,4 4,5 9,1 13,2 7,8 4,1 -34,3 -27,9
     Vientiliikevaihto, % 0,4 -9,7 4,9 11,0 15,2 7,5 4,7 -38,1 -28,6
     Palkkasumma, % -4,2 4,4 8,5 7,9 2,0 3,1 5,1 -9,1 -1,5
Metalliteollisuus (24-30) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II
     Tuotanto, % 2,6 -0,6 9,3 4,9 8,6 8,4 3,9 -30,4 -31,1
     Tuottajahinnat, % . . . . 2,0 1,4 -0,5 -4,7 -8,1
     Liikevaihto, % -5,9 -3,9 8,2 7,8 15,0 11,5 4,4 -30,8 -33,8
     Vientiliikevaihto, % -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 -0,3 -33,2 -33,2
Palkkasumma, % -1,0 1,5 4,6 6,7 4,0 6,1 6,7 -7,3 -7,8
Kemianteollisuus (19-22) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II
     Tuotanto, % -0,4 1,5 4,6 -2,1 7,2 1,7 -2,6 -17,8 -15,8
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % . . . . 10,5 3,1 23,7 -17,3 -25,9
     Liikevaihto, % 1,1 3,4 13,8 12,3 15,6 7,7 13,5 -30,1 -36,4
     Vientiliikevaihto, % 1,0 2,8 14,2 13,8 18,3 8,2 16,1 -28,5 -35,7
     Palkkasumma % 3,6 3,6 4,1 4,8 3,0 4,1 3,7 -5,6 -4,6
Metsäteollisuus (16-17) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II
     Tuotanto, % 4,3 2,9 6,0 -7,5 11,5 -0,3 -9,7 -31,2 -32,0
     Tuottajahinnat, % . . . . 2,0 4,7 0,4 -4,8 -5,3
     Liikevaihto, % -2,9 -1,0 2,7 -7,2 15,4 2,8 -7,8 -29,9 -29,7
     Vientiliikevaihto, % -3,1 -3,3 1,8 -9,3 16,5 -0,4 -8,9 -31,0 -28,1
     Palkkasumma, % 0,8 1,9 3,8 -3,9 4,3 -0,5 -3,2 -13,5 -13,5
Teollisuus (C) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II
     Tuotanto, % 2,0 0,3 6,7 1,1 8,6 5,5 0,3 -25,5 -27,1
     Tuottajahinnat, % -3,7 -2,9 0,1 2,3 3,3 2,6 3,6 -5,7 -8,8
     Liikevaihto, % -3,2 -1,8 5,6 4,2 13,5 8,3 3,5 -27,0 -30,2
     Vientiliikevaihto, % -1,5 -3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0 -31,5 -32,1
     Työllisyys, % -1,1 -4,4 -2,4 -9,5 0,9 0,9 -1,3 -6,0 -6,7
    Palkkasumma, % 0,4 1,5 3,5 3,3 3,7 4,4 4,0 -7,4 -7,9

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
               Eurostat: EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
OECD: USA:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 8. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 9. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 10. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.


Päivitetty 25.9.2009