Työllisyysnäkymät kunnissa synkeät - myös lomautukset esillä

Koko dokumentti sivutettuna

Työllisyyden lähiajan kehitysarviot pudonneet lähes vuoden 1991 tasolle

Kirjoittaja: Vesa Virtanen on Tilastokeskuksen elinolot-yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2009.

Kuntien päättäjien arviot työllisyyden kehityksestä tämän vuoden osalta olivat toukokuun aluebarometrin mukaan todella kehnot. Myös ensi vuodesta odotetaan vaikeaa.
___________________

Kehitysarviota kuvaava saldoluku kuluvalle vuodelle (kuluva vuosi edelliseen verrattuna) valahti toukokuussa arvoon -83, kun se vielä syksyllä oli positiivinen (+25). Työllisyysodotukset olivat negatiiviset alueesta riippumatta tämän vuoden osalta. Vuodelle 2010 saldoluku (seuraava vuosi tähän vuoteen verrattuna) sai enää arvon -39. Toisin sanoen pienemmästä lukemasta huolimatta edelleen selvä enemmistö uskoi työttömyyden lisääntyvän ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna.

Heikoin luottamus vuoden 2010 työllisyystilanteeseen vallitsi Helsingin metropolialueella (saldoluku -65) ja sen jälkeen suurilla kaupunkiseuduilla (-50), keskisuurilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla (-45). Harvaan asutuilla (-31) ja maaseutumaisilla seuduilla (-26) oli näitä paremmat näkymät, tosin negatiiviset nekin. Lähtötasot tosin poikkeavat alueilla toisistaan.

Kunta-alan työvoiman saatavuus helpottunut

Kunta-alalla työvoiman saatavuuden odotetaan heikentyvän työttömyyden kasvuodotuksista huolimatta (Kuvio 1). Työvoiman saatavuus nähtiin kuitenkin viime syksyä helpompana. Vain opetustoimessa työvoiman saatavuutta kuvaava saldoluku muuttui positiiviseksi: työvoimapulan odotettiin helpottuvan opetustoimessa seuraavan 2-3 vuoden aikana. Työvoiman saatavuuden arvioitiin olevan vaikeinta terveydenhoitopalveluista (saldoluku -37). Myös vanhustenhoidossa (-33) ja sosiaalipalveluissa (-31) työvoiman saatavuudessa nähtiin ongelmia, muttei enää siinä määrin kuin vuosi sitten arvioitiin. Päivähoitopalveluissa työvoiman saatavuuden arvioitiin helpottuneen eniten (-7).

Kuvio 1. Miten kuntapäättäjät arvioivat työvoiman saatavuuden kehittyvän kunta-alalla seuraavan 3 vuoden aikana

Lähde: Aluebarometri, kevät 2009. Työ- ja elinkeinoministeriö/Tilastokeskus

Päivähoitopalveluissa työvoiman saatavuuden arvioitiin Helsingin metropolialueella olevan lähivuosina edelleen muuta maata hankalampaa. Vanhustenhoidon tehtävissä suuremmissa kaupungeissa tilanne arvioitiin hankalimmaksi. Terveydenhoidon tehtäviin on lähivuosina vaikeinta saada työntekijöitä keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Opetustehtävissä työvoiman saatavuus oli parempi Helsingin metropolialueilla, suurilla kaupunkiseuduilla kuten myös maaseutumaisilla seuduilla.

Sivun alkuun

Lomautuksiin turvaudutaan aikaisempaa useammin

Päättäjät arvioivat irtisanomis- ja etenkin lomautusaikeiden lisääntyneen aikaisemmasta. Vain 4 prosenttia vastaajista arvioi, että kunnassa joudutaan irtisanomaan väkeä vuonna 2010 (Kuvio 2). Sen sijaan lomautuksiin uskoi jo viidesosa. Eniten lomautusaikeita oli Helsingin metropolialueella (26 prosenttia) ja vähiten harvaan asutuilla seuduilla (21 prosenttia).

Lomautusaikeet lisääntyivät viime syksystä selkeästi, jolloin vain 3 prosenttia vastaajista uskoi lomautuksiin. Lomautusaikeita vuosille 2011-2013 arvioi jo 13 prosenttia vastaajista, kun aiemmin osuus oli 8 prosenttia (Kuvio 3). Lomautusaikeet lähivuosille lisääntyivät 7 prosentista 24 prosenttiin.

Kuvio 2. Henkilöstön irtisanomis- tai lomautusaikeet seuraavalle vuodelle syksyn 2008 ja kevään 2009 kyselyissä

Lähde: Aluebarometri, kevät 2009. Työ- ja elinkeinoministeriö/Tilastokeskus

Kuvio 3. Henkilöstön irtisanomis- tai lomautusaikeet seuraavalle 2 - 3 vuodelle syksyn 2008 ja kevään 2009 kyselyissä?

Lähde: Aluebarometri, kevät 2009. Työ- ja elinkeinoministeriö/Tilastokeskus

Sivun alkuun

Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn alettu kiinnittää huomiota

Nuorten syrjäytyminen ja siihen liittyvät ongelmat huolestuttivat vastaajia syksyn 2008 aluebarometrissa (Kuvio 4).

Kuvio 4. Ovatko kuntien toimet olleet riittäviä nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä?

Lähde: Aluebarometri, kevät 2009. Työ- ja elinkeinoministeriö/Tilastokeskus

Hyvinvointikatsauksen numerossa 1/2009 asiaa on puitu yksityiskohtaisesti. Koska syksyn tutkimus tehtiin sattumalta viikko Kauhajoella koulussa tapahtuneen joukkosurman jälkeen, siihen lisättiin kysymyksiä siitä, miten nuoria on kunnissa autettu viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Tällöin kolmasosa arvioi kuntien toimet nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä riittäviksi. Toukokuussa 2009 - noin puoli vuotta jälkikäteen - näin ajatteli jo lähes puolet (45 prosenttia).

Nuorten auttaminen näyttää kuntapäättäjiltä saatujen tietojen perusteella kietoutuvan melko vahvasti koulun ja koulutuksen ympärille. Tehtyjen toimien perusteella voi päätellä, että ainakin osassa kunnista nuorten asioihin on alettu kiinnittää huomiota. Myös opiskelun ja työelämän ulkopuolelle jääminen on pitänyt yllä keskustelua, kuinka nuorten ongelmiin voitaisiin puuttua. Konkreettisissa toimissa korostui jatko-opiskeluun ja työhön liittyvä ohjaus, erityisesti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välinen nivelvaihe. Harmillista on, että päättäjien kyselyssä esille tuomat nuorten syrjäytymistä ehkäisevät työllistämistoimet, esimerkiksi kesätyöpaikkojen tarjoaminen tai kunnan ja yritysten yhteiset työllistämistoimet, vaikeutuvat taloudellisen tilanteen kiristyttyä.

Kevään kysely toteutettiin 21.4.-25.5.2009. Kyselyyn vastasi 1 002 kuntapäättäjää kunnanjohdosta (kunnanjohtajat, talous- ja elinkeinojohto) sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajistosta. Aluebarometrin tiedot kerätään kahdesti vuodessa ja julkaisu ilmestyy kerran vuodessa joulukuussa.

Lähteet:

Aluebarometri 2/1991-1/2009 -aineisto. Tilastokeskus työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta.

Okkonen, Kaisa-Mari 2009. Kuntien päättäjät toivovat kotien ottavan nuorista vastuuta. Hyvinvointikatsaus 1/2009, 40-44.

Päivitetty 8.9.2009