Mökkikunnat kuntaliitosten jälkeen uusjakoon

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Arja Tiihonen on Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja asuntotilastojen yliaktuaari. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Tänä kesänä mökille ajettaessa ei välttämättä enää löydä samoja tienviittoja ja kuntien nimikylttejä kuin aikaisemmin. Monen mökkikunnan nimi on vaihtunut kuntaliitosten myötä, ja kuntarajakin voi sijaita kaukana siitä mihin on tottunut.
________________

Vuoden 2009 alusta voimaan tulleet uudet kuntajaot muodostivat kartalle kokonaan uusia mökkikuntia. Vielä viime vuonna sellaisia nimiä kuin Länsi-Turunmaa, Raasepori tai Kemiönsaari ei välttämättä osannut yhdistää suosituimpien kesämökkikuntien joukkoon. Kun usean kunnan muodostamat kuntaliitokset toteutuivat, nämä kunnat sijoittuivat kymmenen kärkikunnan listalle.

Muita uusia ja yllättäviä mökkikuntia ovat nykyisin myös Kouvola, Salo ja Hämeenlinna, jotka mökkien määrällisessä vertailussa sijoittuvat kärkikymmenikköön (Kartat 1 ja 2, Taulukot 1 ja 2). Kesämökit sijaitsevat kuitenkin siellä missä ennenkin ja nähtäväksi jää, miten uudet mökkikunnat hyödyntävät asemaansa ja ominaisuuksiaan mökkikuntana.

Länsi-Turunmaan kunnassa oli määrällisesti kaikkein eniten kesämökkejä vuoden 2008 lopussa. Muita kuntia, joissa oli yli 6 000 kesämökkiä, olivat Hämeenlinna, Kouvola, Salo, Raasepori ja Kuusamo. Koko Suomessa oli vuoden 2008 lopulla kaikkiaan 481 700 kesämökkiä.

Kartta 1. Eniten kesämökkejä 31.12.2007, kuntajako 1.1.2008 mukainen

Taulukko 1. Eniten kesämökkejä 31.12.2007, kuntajako 1.1.2008

Kuusamo 6 269
Mikkeli 5 715
Kuopio 5 203
Tammisaari 5 099
Mäntyharju 4 638
Rovaniemi 4 198
Pälkäne 4 019
Uusikaupunki 3 837
Asikkala 3 779
Mustasaari 3 665

Lähde: Rakennukset ja kesämökit. Tilastokeskus

Kartta 2. Eniten kesämökkejä 31.12.2008, kuntajako 1.1.2009

Taulukko 2. Eniten kesämökkejä 31.12.2008, kuntajako 1.1.2009

Länsi-Turunmaa 8 329
Hämeenlinna 7 701
Kouvola 7 520
Salo 6 991
Raasepori 6 247
Kuusamo 6 200
Mikkeli 5 698
Kuopio 5 208
Mäntyharju 4 664
Kemiönsaari 4 463

Lähde: Rakennukset ja kesämökit. Tilastokeskus

Kymmenissä kunnissa enemmän mökkejä kuin vakinaisia asuntoja

Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös suhteessa vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin suurimmiksi mökkikunniksi nousevat pienet paikkakunnat, joissa on suhteellisen paljon kesämökkejä ja joiden kesäelämää värittävät runsaslukuiset kesäasukkaat.

Kaikkiaan 58 kunnassa oli vuoden 2008 lopussa enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia kuntia olivat muun muassa Kustavi, Puumala, Hirvensalmi, Kuhmoinen, Mäntyharju ja Länsi-Turunmaa.

Sivun alkuun

Suosituimmat mökkimaakunnat Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Pirkanmaa

Maakuntarajat ovat pysyvämpiä kuin kuntarajat, joten mökkimäärältään suurimmat maakunnat ovat pysyneet pari vuosikymmentä samoina. Suurimmissa mökkimaakunnissa Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla on nykyisin yli 40 000 kesämökkiä kussakin.

Vielä vuonna 1980 Uudenmaan maakunta peittosi Etelä-Savon mökkimäärän noin tuhannella mökillä, mutta kesämökkien määrän kasvu on ollut sen jälkeen nopeinta Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla sekä Lapissa. Näissä neljässä maakunnassa mökkimäärä on kasvanut vajaassa kolmessa vuosikymmenessä noin 20 000 mökillä, kun Uudellamaalla kasvu on ollut samanaikaisesti vajaat 8 000 mökkiä. Nykyisin Uudenmaan maakunnassa on noin 30 000 kesämökkiä ja esimerkiksi Lapissa 29 000 mökkiä.

Sivun alkuun

Mökkirakentamisen kasvu hidastunut

Mökkien määrä kasvoi eniten 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin mökkikanta kasvoi yli 40 prosenttia vuosikymmenen aikana. Kesämökkirakentaminen on hidastunut jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosien rakennustahtiin verrattuna. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, viime vuosina rakentamisvauhti on ollut noin puolet tästä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kesämökkien määrä 1970-2008

Lähde: Rakennukset ja kesämökit. Tilastokeskus

Uudisrakentamisen luvut kuvaavat rakentamisen vilkkautta paikkakunnalla. Eniten mökkejä on rakennettu 2000-luvulla muun muassa Kuusamoon, Kittilään, Kolariin, Hämeenlinnaan, Länsi-Turunmaalle ja Kouvolaan. Näissä kunnissa, joista osa on uusia kuntaliitoskuntia, on rakennettu vuosittain keskimäärin vähintään 60 vapaa-ajan asuntoa.

Kovin paljon vähemmälle eivät jää pienistä paikkakunnista esimerkiksi Pudasjärvi, Loppi, Sysmä tai Mäntyharju. Näissä on 2000-luvulla rakennettu keskimäärin yli 40 vapaa-ajan asuntoa vuosittain.

Sivun alkuun

Uusmaalaiset mökkeilevät muualla Suomessa

Suurin osa mökin omistajista mökkeilee omassa maakunnassaan. Ahvenanmaan, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Kaikista mökin omistajista 65 prosenttia omisti mökin asuinmaakuntansa alueella.

Sen sijaan uusmaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa. Vain 23 prosenttia uusimaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla.

Mökit sijaitsevat useimmiten suhteellisen lähellä asuinpaikkaa. Vuoden 2009 kesämökkibarometrin mukaan lähes puolella mökkiläisistä mökkimatka on alle 50 kilometriä ja kaikkiaan kahdella kolmasosalla mökkiläisistä mökkimatka jää alle 100 kilometrin.

Kuntarajat ovat hallinnollisia aluejakoja eivätkä kuvaa kovin hyvin mökkimatkojen pituutta. Kuntarajoilla on kuitenkin merkitystä kuntien talouteen ja muun muassa kiinteistöveron määräytymiseen. Kaiken kaikkiaan kolmasosa kaikista mökinomistajista omisti kesämökin kotikunnassaan. Kuntaliitosten vaikutuksesta kotikunnassa mökkeilevien luku kasvoi vain hieman.

Sivun alkuun

Puoli miljoonaa mökkimatkalaista

Varsinaisiksi kesäasukkaiksi lasketaan usein ne mökin omistajatalouksiin kuuluvat henkilöt, jotka asuvat muualla kuin mökkikunnassa. Tällaisia kotikunnan ulkopuolelle matkaavia kesäasukkaita oli vuonna 2008 noin 530 000 henkilöä. Kunnista eniten kesäasukkaita tulee Länsi-Turunmaalle, Hämeenlinnaan, Saloon, Raaseporiin ja Mäntyharjulle. Pienillä paikkakunnilla kesäasukkaat voivat tuplata kunnan väkimäärän kesäaikaan.

Kesämökkiä käyttää tai siellä vierailevat usein muutkin kuin omistajatalouksiin kuuluvat henkilöt. Mökkielämää voi viettää myös vuokramökillä, joten mökkeilyn makuun pääsee kesän aikana laskentatavasta riippuen jopa joka toinen suomalainen tai useampikin.

Kesämökeistä vajaat 400 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Noin 88 000 mökkiä oli joko perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Yksityismökin omistaviin talouksiin kuului yhteensä lähes 800 000 henkilöä.

Sivun alkuun

Mökinomistajien keski-ikä 61 vuotta

Kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2008 oli 61 vuotta, ja uusien, vuonna 2008 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 53 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 22 000 eli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista.

Suurin osa mökin omistajatalouksista oli yhden tai kahden henkilön talouksia. Alle 18-vuotiaita lapsia oli vajaalla viidenneksellä mökinomistajatalouksista.

Lähteet:

Hyvinvointikatsaus 2/2007, s. 47. Tilastokeskus; Rakennukset ja kesämökit. Tilastokeskus; Kesämökkibarometri 2009. Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö; Rakennus- ja asuntotuotantotilasto. Tilastokeskus.

Lisää aiheesta Tilastokeskuksen verkkosivujen artikkelissa "Huvilaomistuksesta koko kansan mökkeilyyn" http://tilastokeskus.fi/tup/suomi90/kesakuu.html


Päivitetty 15.7.2009