Etätyön kolmas aalto liikkeelle!

  1. Alku näytti lupaavalta
  2. Aloite toistaiseksi työntekijällä
  3. Työnantaja kaipaa arviointimittareita
  4. Etätyöstä rekrytointivaltti

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: FT Sirkka Heinonen on tulevaisuudentutkimuksen professori Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Etätyön aaltomainen edistyminen on jäänyt jokseenkin "liplatteluksi". Seuraava, kolmas aalto voisi kuitenkin nousta komeaksi aallonharjaksi, mikäli suomalaiset työnantajat valjastaisivat etätyön ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen.
______________

Etätyö ei ole edistynyt odotetulla tavalla, vaikka sen hyödyt ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Suurimpana pullonkaulana ovat olleet vanhakantaiset työelämän rakenteet ja ennakkoluuloiset asenteet etätyötä kohtaan.

Suomessa etätyö on kyllä toteutunut asteittain varsin luontevasti osana yleistä työajan, työpaikkojen ja työn organisoinnin monipuolistumista. Työtä tehdään paitsi toimistoissa myös kotona, mökillä, matkoilla, etätyökeskuksissa, yrityspuistoissa ja vaikkapa asiakkaiden luona. Etätyötä tehdään kuitenkin edelleen vähän, vaikka etätyöstä on olemassa kirjauksia hallitusohjelmissa, valtioneuvoston periaatepäätös ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen sopimuskin.

Alku näytti lupaavalta

Tietoyhteiskuntana ja tieto- ja viestintätekniikan nopeasti omaksuneena maana Suomi on pitkään ollut kansainvälisten vertailujen kärjessä it-teknologian käyttöönotossa. Etätyötä on tutkittu paljon ja sen hyötyjä on tuotu esiin.

Jo 1980-luvulla etätyön kaavailtiin vahvistuvan tärkeänä työn organisoinnin muotona. Tässä ensimmäisessä aallossa havaittiin, että etätyöllä oli kysyntää kaupungeissa ajan ja paikan suhteen joustavana, modernin työnteon mallina. Etätyöllä koettiin olevan myös maaseudun kehittämiselle paljon annettavaa. Tietotuvilla oli tarkoitus nostaa työntekijöiden osaamistasoa ja etätyövalmiuksia.

Toisessa aallossa 1990-luvulla etätyön tekniset edellytykset kehittyivät merkittävästi, samanaikaisesti kun it-varustelun kustannukset pienenivät. 2000-luvulla etätyön kolmannen aallon voisi olettaa jo tyrskyävän vahvana suomalaisen tietoyhteiskunnan kilpailukykytekijänä ja työelämän laadun parantajana. Kolmas aalto odottaa kuitenkin edelleen vahvistumistaan. Miksi?

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.7.2009

Jaa