Miljardin klusteri
- kasvu keikoilla ja peleissä

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Musiikki liikuttaa Suomessa runsasta miljardia euroa vuodessa, kertoo laatuaan ensimmäisen laskelma koko klusterin merkityksestä kansantaloudessamme. Mitä sellaiseen laskelmaan tulee ottaa, mitä jättää?

Aku Alasen selvitys piirtää kuvan musiikin kietoutumisesta useille aloille.
_______________

Suomen musiikkiklusterin liiketoiminnan volyymi oli kokeellisen laskelmani mukaan runsas miljardi euroa vuonna 2007. Laskelmaan on otettu mukaan kaikki musiikin ydintoimintaan kuuluva toiminta ja lisäksi sellainen toiminta, jossa musiikilla on olennainen rooli (tarkemmin Mitä kuuluu musiikkiklusteriin? -laatikossa).

Taloudelliselta merkitykseltään suurin musiikin sektori on elävä musiikki (ks. Kuvio 1). Seuraavina tulevat musiikin opetus sekä radio- ja televisiokanavien musiikkiohjelmat.

Kuvio 1. Musiikkiklusteri Suomessa 2007, miljoonaa euroa

Elävää soittoa 200-300 miljoonalla

Elävä musiikki on ollut nousussa viime vuosina monissa maissa. Tarkempaa kasvuvauhtia verrattuna musiikin talouden muihin osiin on kuitenkin Suomessa vaikea arvioida, koska uuden toimialaluokituksen mukaisista lähteistä ei useimmiten ole vielä aikasarjoja taaksepäin.

Elävän musiikin osalta laskelma on tehty kahdella eri tavalla, joiden loppusummat eroavat toisistaan huomattavastikin. Ensimmäinen perustuu lähinnä erilaisiin tekijänoikeusmaksutietoihin. Teosto kerää Suomessa kaikista elävän musiikin esityksistä oopperaa lukuun ottamatta tekijänoikeusmaksuja. Maksut vaihtelevat tilaisuuksien luonteen mukaan. Esimerkiksi maksullisista konserteista korvaus on isompi, ilmaiskeikoista taas aika pieni. Kaiken kaikkiaan näitä maksuja kerättiin vuonna 2007 lähes 4,4 miljoonaa euroa, mikä edustaa erilaiset maksuosuudet huomioon ottaen tilaisuuksia, joissa liikkui noin 146 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään oopperan tulot, elävän musiikin markkinoiden kooksi tulisi hieman alle 200 miljoonaa euroa.

Toinen laskutapa perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. Siinä lähtökohtana ovat kolmen eri toimialan liikevaihtotiedot siltä osin, kuin kyse on musiikkia sisältävien tilaisuuksien järjestäjistä. Suomessa oli vuonna 2007 runsas tuhat ohjelmatoimistoa; arvioin kahden kolmesta keskittyvän musiikkiin, mikä merkitsee runsaan 110 miljoonan euron liikevaihtoa. Lisäksi mukaan on laskettu esittävän taiteen toimialalta noin puolet alan yritysten liikevaihdosta eli 28 miljoonaa euroa ja esittävää taidetta palvelevan toimialan yritysten liikevaihdosta kaksi kolmannesta eli 20 miljoonaa euroa, mikä syntyi musiikkitoiminnan yhteydessä. Voittoa tavoittelemattomien tahojen - oopperan, sinfoniaorkesterien ja erilaisten yhdistysten rahoittaman musiikin - volyymiksi laskin kaikkiaan noin 112 miljoonaa euroa. Yhteensä elävän musiikin piirissä liikkuvan rahan määrä olisi näin laskien ollut 282 miljoonaa eli viidenneksen suurempi kuin tekijänoikeusmaksujen perusteella laskettu.

Pääselitys erolle piilee siinä, että jälkimmäisellä tavalla tulee mukaan hieman muutakin kuin pelkän esitysajan mukainen rahakierto. Jälkimmäisen vaihtoehdon mukainen tulos antaa mielestäni kuitenkin selvästi paremman kuvan elävän musiikin roolista kokonaisuudessaan.

Sivun alkuun

Musiikin koulutusta eri tasoilla

Musiikin opetus eri koulutustasoilla on lähes yhtä suuri musiikkiklusterin ala kuin elävä musiikki. Musiikkikoulutuksen rahavirrat ovat viime vuosina olleet suhteellisen vakaita, eikä niissä tulevaisuudessakaan tapahtune nopeasti kovin suuria muutoksia.

Musiikinopetus on jaettu viiteen erityyppiseen osaan (Taulukko 1). Peruskoulun osalta laskelma nojautuu tuntijaotukseen. Keskimäärin 3,15 prosenttia peruskoulun viikkotunneista on musiikinopetusta. Saman osuuden peruskoulun opetustoiminnan menoista olen ottanut laskelmaani. Lukion puolella vastaava osuus on 1,33 prosenttia.

Taulukko 1. Musiikkikoulutuksen menot 2007, milj. euroa

Peruskoulu 64 9 73
Lukio 5,7 0,5 6,2
Muu koulutus 115 15 130
Sibelius Akatemia 27 17 44
Yliopistot 7 1 8
Yhteensä 218,7 42,5 261,2

Kolmas ryhmä ovat toisen asteen, amk-tason ja muunlaisen musiikkiopistotoiminnan opetus ml. konservatoriot. Laskelma on näillä opetustasoilla tehty osin valtionosuuksien ja osin oppilaitosten tilinpäätösten menojen kautta. Myös vapaan sivistystyön opetus kuuluu osin tähän laskelmaan.

Neljännen ryhmän muodostavat yliopistojen musiikkitieteen laitokset, joista suurin on Jyväskylässä. Ja viidenneksi on tietysti laskettava mukaan Sibelius-Akatemia.

Sivun alkuun

Iso siivu radiosta ja televisiosta

Kolmas suuri sektori musiikkiklusterissa on sähköisen median musiikkipuoli. Radioyhtiöiden koko liikevaihdon mukaan ottamisen sijasta koetin arvioida musiikin osuutta toiminnasta. Yhdistelemällä viestintäviraston tutkimuksissa saatuja eri kanavien ohjelma-aikoja päädyin siihen, että keskimäärin kaksi kolmasosaa ohjelma-ajasta sisältää musiikkia.

Television mukaan ottaminen on kenties ongelmallisinta, mutta katsoin sen kuitenkin mielekkääksi. Television musiikkilaskelma perustuu toisaalta Teostolle maksettuihin minuuttipohjaisiin korvaustietoihin ja toisaalta vuosittain tehtäviin eri kanavien ohjelma-aikojen viikkopohjaisiin mittaustutkimuksiin. Näitä kahta tietopohjaa yhdistelemällä voi päätellä, että keskimäärin reilut 18 prosenttia television ohjelma-ajasta sisältäisi tekijänoikeudellista musiikkia. Osuus mahtuu hyvin ohjelma-aikatutkimusten tuloksiin, joiden mukaan viihteen ja kulttuurin osuus eri kanavien ohjelma-ajasta oli 2007 noin 29 prosenttia.

Lisäsin musiikin osuuteen varmuuden vuoksi vielä hieman tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia. Kaikki kanavat huomioon ottaen vajaat viidesosa television ohjelma-ajasta olisi siten musiikin kanssa tekemisissä. Vastaavan osuuden televisioyhtiöiden liikevaihdosta olen laskenut kuuluvan musiikille.

Sivun alkuun

Äänittämistä, kustantamista, valmistusta, kauppaa...

Suomessa on yritysrekisterin mukaan yli 500 yritystä musiikkikustannuksen ja äänitysstudioiden toimialalla. Alan yritysten lukumäärä ja liikevaihto kasvoivat kohtalaisesti vuosina 2006 ja 2007.

Äänitteiden kustantaminen edusti toimialalla 90 prosenttia yritysten lukumäärästä ja 95 prosenttia liikevaihdosta, joka ylitti sata miljoonaa euroa vuonna 2007.

Varsinainen äänitteiden fyysinen valmistaminen on suhteellisen pieni ala noin 7 miljoonan liikevaihdollaan.

Äänilevyjen vähittäiskaupan arvo on pienentynyt Suomessa kuten muissakin maissa vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja kehitys jatkunee samaan suuntaan (Kuvio 2). Kaikkiaan fyysisten äänitteiden kuluttajamyynnin arvo oli vuonna 2007 noin 95 miljoonaa euroa.

Kuvio 2. Fyysisten äänitteiden kokonaismyynti Suomessa 1980-2007

Uudet äänitekaupan muodot ovat vielä rahalliselta merkitykseltään pieniä. Sekä päätteillä että mobiilisti ostettavien musiikkikappaleiden myynti on Suomessa kehittynyt heikommin kuin useissa muissa Euroopan maissa eli tilanne on sama kuin kirjakaupassa - kirjojen verkkomyyntihän on meillä melko vähäistä vaikkapa Ruotsiin verrattuna.

Kännyköiden soittoäänten markkinat ovat jo hiipumaan päin, mutta niiden arvo oli Suomessa vielä vuonna 2007 selvästi suurempi kuin muun digitaalisen myynnin eli noin 9 miljoonaa euroa. Varsinaisten musiikkisoittoäänien osuus siitä oli runsaat 2 miljoonaa. Koska raja musiikkiäänitteen ja muun äänen välillä on häilyvä, olen laskenut digimyyntiin kaikki soittoäänet. Kaikkiaan digitaalinen (puhdas) musiikkimyynti olisi ollut 5 miljoonaa euroa. Digitaalinen kuluttajamyynti (pl. ei-musiikkisoittoäänet) kasvoi kokonaisuudessaan noin viidenneksellä vuonna 2008.

Sivun alkuun

Mitä kuunnellaan ja millä laitteilla?

Kuuntelulaitteissa on samat rajankäyntikysymykset kuin radio- ja tv-toiminnassa. Otin laskelmaani vain pelkkään musiikin kuunteluun liittyvät laitteet, kannettavat ja muut. Laskelma on tehty kodinkonekauppiaiden liiton myyntitilastojen perusteella. Mukaan on otettu mp3- ja mpeg4-tyyppiset soittimet ja erilaiset virittimet ja hifi-laitteet.

Kannettavien laitteiden myynnin arvo on vaihdellut viime vuosina ja kääntynyt laskusuuntaan osin laitteiden keskihinnan alenemisen takia (Taulukko 2). Puhelimiin tullut musiikin kuuntelumahdollisuus on ehkä myös vaikuttanut asiaan. Arviot siitä, missä määrin todellisuudessa puhelimien kautta musiikkia kuunnellaan, tosin vaihtelevat.

Taulukko 2. Kuuntelulaitteiden myynnin arvo 2005-2008, miljoonaa euroa

  2005 2006 2007 2008
Kannettavat 30,1 33,3 36,6 32,8
Virittimet 9,2 8,8 7,4 7,1
Kotistereot 24,3 23,4 20,5 22,2

Lähde: Kotek

Stereoiden keskihinta on viime vuosina pysytellyt ennallaan mutta virittimien hieman noussut.

Jos laskelmaan otettaisiin myös televisiovastaanottimien ja digiboxien hankinta, musiikkiklusterin rahallinen volyymi nousisi huomattavasti suuremmaksi. Televisiolaitteiden 670 miljoonan euron myynnin arvosta vajaa viidennes (mikä oli musiikin osuus ohjelma-ajasta) eli 120 miljoonaa euroa olisi lähes kolminkertainen pelkkiin musiikkilaitteisiin nähden. Summa nousisi jo muutaman sadan miljoonan euron tasolle, jos edelleen pelikonsolien myynnistä otettaisiin musiikkiklusteriin musiikkipelien 5-10 prosentin osuus peleistä sekä kännyköistä ne, joissa on kuuntelumahdollisuus. Vasta aivan viime aikoinahan on ruvettu myymään ns. musiikkikännyköitä, joissa on jo valmiina mahdollisuus kuunnella huomattava määrä musiikkikappaleita. Samoin tietokoneiden ja internetin kautta tapahtuvan kuuntelun mukaan ottaminen lisäisi volyymia huomattavasti.

Sivun alkuun

Soittimien valmistus pienyrittäjien käsissä

Soittimien teollisen valmistuksen liikevaihto on arvoltaan pieni, noin 8 miljoonaa euroa. Liikevaihto on vaihdellut vuosittain jonkin verran 2000-luvulla. Samaten alan yritykset ovat pieniä, keskimäärin 1-2 hengen yrityksiä.

Soittimien ja muun musiikkitarpeiden tukkukaupan liikevaihto on vaihdellut. Vuodesta 2004 lähtien se on kuitenkin hieman laskenut edustaen vuonna 2007 noin 50 yritystä, vajaata pariasataa kokoaikaista työllistä ja 54 miljoonan euron liikevaihtoa.

Soittimien ja muiden musiikkitarvikkeiden vähittäiskaupan liikevaihto on samaa tasoa kuin tukkukaupankin, mutta osa soittimista myydään myös yleiskaupoissa. Olen tehnyt laskelman pääosin vähittäiskaupan portaan kautta. Lisäksi on tehty joitakin isompia yrityksiä koskevia korjauksia yritysrekisterin luokitustietoihin.

Sivun alkuun

Säveltäjille pieni puro

Säveltämiseen liittyvät rahavirrat - tai pikemminkin purot miljardin euron kokonaisuudesta - voidaan jakaa kolmeen ryhmään: säveltäjien apurahoihin, tilaussävellysten maksuihin ja tekijänoikeuskorvauksiin. Eri henkilöillä ja eri musiikkilajeissa näiden suhde vaihtelee paljonkin. Tekijänoikeuskorvaukset ovat ehdottomasti suurin erä kaikkiaan runsaan 41 miljoonan euron kokonaissummasta.

Myös ajallisesti tulot saattavat vaihdella paljon. Säveltäminen on esimerkiksi klassisen musiikin osalta hyvinkin pitkäjänteistä puuhaa.

Sivun alkuun

Musiikkipeleissä kasvuala

Musiikkipelit ovat konsoleissa pelattavia laulu- tai soitinpelejä, jotka toimivat playstation- tai nintendo-tyyppisissä pelikonsoleissa. Niihin pitää ostaa äänitteen lisäksi useimmiten vielä mikrofoni. Laulupeleillä voi harrastaa vaikkapa karaokea. Soitinpeleistä oli vuonna 2007 Suomessa tarjonnassa vain Guitar Hero- ja laulupeleistä Singstar-nimisiä pelejä. Laskelmaan on otettu näiden kahden pelityypin myynti. Myöhemmin markkinoille on tullut muitakin konsoleita ja pelejä.

Laskelmasta on jätetty pois pelikonsolien hankinnan arvo, vaikka tietystikään musiikkipelejä ei voi pelata ilman konsolia. Peruste on sama kuin televisiovastaanottimien pois jättämisessä.

Musiikkipelien osuus lienee nykyisin jo yli 10 prosentin luokkaa kaikesta konsolipelitoiminnasta, vuonna 2007 osuus oli vielä alle 5 prosenttia. Suunta on kasvava: USA:ssa vuonna 2008 jo yli 15 prosenttia kaikista ostetuista peleistä oli musiikkipelejä.

____________________

Sivun alkuun

Mitä kuuluu musiikkiklusteriin?

Klusteri-sanaa käytetään yleensä viittaamaan jonkun ilmiöalueen kokonaisuuteen. Esimerkiksi metsäklusteri tarkoittaa kaikkia olennaisia taloudellisia ilmiöitä, jotka liittyvät metsän taloudelliseen hyödyntämiseen. Usein puhutaan laajasta ja suppeasta klusterista riippuen siitä, kuinka laajasti erilaisia yhteyksiä otetaan tarkastelussa huomioon. Klusteri ei saa kuitenkaan olla liian laaja ja moniulotteinen ollakseen mielekäs.

Musiikkiklusterista voidaan puhua ainakin kolmella eri tasolla. Suppea klusteri sisältää kaksi ryhmää:

1) musiikin ydinilmiöt

2) toiminnat, joissa musiikki on selkeästi pääosassa

Ytimeen kuuluvat mm. säveltäminen, kustantaminen, konsertit, äänittäminen, monistaminen ja myynti. Myös musiikkikoulutus pitää ehdottomasti laskea mukaan musiikin ytimeen. Ilman sitä ei olisi muita vaiheita.

Radio taas kuuluu selvästi jälkimmäiseen alaryhmään, koska lähes kaikkien kanavien ohjelma-ajasta yli puolet on musiikkia. Kuuntelulaitteista mukana ovat ne laitteet, joita käytetään pääosin musiikin kuunteluun kuten Ipodit jne.

Laaja klusteri sisältää suppean klusterin lisäksi ilmiöt, joissa musiikki on tärkeässä osassa vaikkei ensisijainen asia olekaan. Tärkein tällaisista ilmiöistä lienee televisio. Musiikilla on tärkeä rooli eri kanavien ohjelmistossa etusijalla tai taustalla, mutta muun ohjelmiston osuus on vielä suurempi ainakin useimmilla kanavilla. Siksi oheiseen laskelmaan on otettu mukaan sama osuus televisioyhtiöiden liikevaihdosta kuin mikä musiikilla on kaikkien kanavien yhteenlasketusta viikoittaisesta ohjelma-ajasta. Sen sijaan on jätetty ainakin toistaiseksi pois televisiovastaanottimien myynnin arvo. Samantyyppinen ongelma liittyy musiikkipelien konsoleihin, joilla ainakin toistaiseksi pelataan enemmän muita kuin musiikkipelejä.

Musiikin kuuntelulaitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: pelkkiin musiikkilaitteisiin ja laitteisiin, joilla kuunnellaan myös musiikkia. Jälkimmäisistä taloudelliselta merkitykseltään isoimmat, kännykät ja tietokoneet, ovat ongelmallisia, koska ei tiedetä, mikä osuus niiden käytöstä liittyy musiikkiin. Visaisen ongelman muodostavat myös internet ja sen kautta välittyvä maksuton ja maksullinen musiikki. Ne on otettu mukaan laskelmiin vain siltä osin kuin digitaalisesta myynnistä tai lisenssisopimuksista on olemassa tietoa. Kovin paljoa ei tietoa ole.

Kattavassa klusterissa laskelmiin pitäisi ottaa mukaan kaikki edes vähän musiikin kanssa olevat toiminnot, vaikkapa vaatemyymälässä soivan taustamusiikin arvioitu vaikutus myyntiin, samoin kaikki laitteet, joilla kuunnellaan edes joskus musiikkia. Silloin pitäisi tehdä vaihtoehtoislaskelma myynnistä ilman musiikkia ja sen kanssa. Tähän kuuluvat myös vaikkapa muusikkoelämäkerrat ja monet musiikkia käsittelevät kirjat. Monesti ne toki sisältyvät jo ydinryhmään kuuluvien musiikin kustannusyritysten valikoimiin.

Soitto soi myös rahatalouden ulkopuolella

Käyttämässäni klusteritarkastelussa on otettu huomioon vain rahatalous, harrastus- ja vapaaehtoistoiminta jää tarkastelun ulkopuolelle. Musiikin rahatalouden ulkopuolella tapahtuvan toiminnan yhteiskunnallinen merkitys lienee suurempi kuin rahatalouden.

 

Lähteet:

Toimiluvanvaraisten radioiden sisältötutkimus 9/2007. Viestintäviraston tutkimuksia.

Teoston tilastot

www.IFPI.org

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry


Päivitetty 15.7.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Miljardin klusteri - kasvu keikoilla ja peleissä

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute