Otostutkimukset otettiin hitaasti käyttöön virallisissa tilastoissa

  1. Ensimmäiset osittaistutkimukset
  2. Otostutkimukset tulevat väestölaskennan korvikkeiksi
  3. Suomen julkinen sektori omaksuu otostutkimukset
  4. Helsinki etunenässä otostutkimusten käyttäjäksi
  5. Työvoimatutkimus oli Tilastokeskuksen ensimmäinen otostutkimus
  6. Kaikki kotitaloudet kulutustutkimuksen otokseen vuonna 1966
  7. Yksityiset tutkimuslaitokset tienraivaajina

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Yksityiset tutkimuslaitokset tienraivaajina

Suomessa otostutkimusten yleistymistä luultavasti haittasi yliopisto-opetuksen puuttuminen. Suomen ensimmäiset akateemisten otostutkimusten tekijät hankkivat tietonsa Yhdysvalloista (ks. Kuusela 2008). Georg Lutherin (1993) mukaan Helsingin yliopistossa alettiin järjestää tilastotieteen peruskursseja 1940-luvun puolivälin tienoilla. Näillä kursseilla käsiteltiin tilastotieteen perusasioita, mutta ei otantateoriaa. Suomen Tilastoseura järjesti ensimmäisen otantateorian kurssin vasta vuonna 1950. Kouluttajiksi kutsuttiin asiantuntijoita ulkomailta.

Tilastovirastoissa on aina 1800-luvulta lähtien ollut paljon surveymenetelmään epäilevästi suhtautuvia. Ensimmäinen viralliseen tilastoon kuuluva otostutkimus aloitettiin Suomessakin vasta vuonna 1958. Gunnar Modeenin (1952) kommentti viittaa epäsuorasti siihen, että otostutkimusten verkkainen tulo Suomen virallisen tilaston osaksi johtui viraston epäilevästä asenteesta: " - - haastattelu- ja tutkimusmenetelmää - - on käytetty suhteellisen menestyksellisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Siellä onkin suuren yleisön suhtautuminen tällaisiin kyselyihin suopea." Myös haastatteluorganisaation puuttuminen hidasti menetelmän käyttöönottoa.

Toisaalta kehityskulku on lähes kaikissa maissa ollut samankaltainen. Ensin surveytutkimukset on otettu käyttöön yksityisissä mielipidetutkimuslaitoksissa, niiden jälkeen akateemiset tutkijat ovat alkaneet soveltaa menetelmää ja viimeiseksi - usein pitkän ajan jälkeen - julkinen sektori on alkanut kerätä tietoja otostutkimuksilla.

Lähteet:

Bruun, K. 1952.Nuorisotutkimus vuonna 1951. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 1952 nro 10-11. Helsingin kaupungin tilastotoimisto.
Bruun, K. 1953. Vanhustutkimus vuonna 1952. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 1953 nro 5-6. Helsingin kaupungin tilastotoimisto.
Fyysillisten henkilöiden verorasitus vuonna 1949. Komitean mietintö 8/1951.
Hansen, M. 1987.Some History and Reminiscences on Survey Sampling. Statistical Science 2/1987.
Heikinheimo, L. 1954. Metsätyövoiman tutkimusmenetelmä. Acta forestelia Fennica 63. Helsinki.
Kiaer, A. N. 1895. Observations et expériences concernant des dénombrements représentatives. Bulletin of the International Statistical Institute 9, 176-183.
Kuusela, V. 2008. Surveyn alkutaival tieteelliseksi tutkimusmenetelmäksi. Hyvinvointikatsaus 4/2008.
Kuusela, V. 2009. Suuri lama teki työvoimatutkimuksesta otostutkimusten edelläkävijän. Hyvinvointikatsaus 1/2009.
Lie, E. 2002. The Rise and Fall of Sampling in Norway, 1875-1906. Science in Context, 15, 385-409.
Luther, G. 1993. Suomen tilastotoimen historia vuoteen 1970. Tilastokeskus, Helsinki.
Marjomaa, P. 2000. Tilastokeskus 1971-2000. Tilastokeskus, Helsinki.
Modeen, G. 1952. Elinkustannusindeksi. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja 4. Tammi, Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.9.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Otostutkimukset otettiin hitaasti käyttöön virallisissa tilastoissa

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute