Alueluokitusten tulisi olla sekä pysyviä että joustavia

  1. Kuntapohjaiset alueet
  2. Tampere ja Kouvola eivät ole kaupunkeja
  3. Pienalueet
  4. Karttaruudut aluetilastojen pohjana
  5. Yhtenäisyyttä ja joustamista

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Yhtenäisyyttä ja joustamista

Kunnat ja kuntajakoon pohjautuvat alueluokitukset ovat perusluokituksia, joilla tulee aina olemaan käyttöä. Pelkästään hallinnollisiin alueisiin pohjautuvat aluetilastot eivät kuitenkaan kuvaa suomalaista yhteiskuntaa riittävästi. Niiden lisäksi tarvitaan myös pienalueisiin ja muihin paikkatiedon hallintaan perustuviin aluemäärittelyihin pohjautuvia tilastoja.

Aluetilastointia olisi mahdollista tehostaa standardoimalla ja kehittämällä mahdollisimman harvoin muuttuva ja vähäinen alueluokitusten joukko. Monet tietojen käyttäjät kuitenkin vastustavat joustamattomia alueluokituksia - standardoitujen aluejakojen sijaan he toivovat joustavaa paikkatiedonhallintaan perustuvaa järjestelmää.

Viralliset tilastot ja niiden käyttämät luokitukset eivät ole itsetarkoitus. Alueluokituksen valintaan vaikuttavat niin tiedonkäyttäjien tarpeet, tilastotuotannon mahdollisuudet kuin käyttötarkoituskin. Tilastotoimen optimistinen tavoite on tuottaa vertailukelpoisia aluetilastoja paikallisiin, seudullisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin ja aina globaaleihin tarkasteluihin asti.

_______

Maidenväliset aluevertailut

Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmä NUTS (Nomenclature des Unites Territoriales Statistique) on ensimmäinen yritys luoda yhtenäinen kehikko eurooppalaisille aluetilastoille. NUTS-järjestelmää koskeva asetus astui voimaan vuonna 2003.
    NUTS on hierarkkinen järjestelmä, ja se pohjautuu hallinnollisiin alueisiin. Järjestelmän tavoitteena on se, että samankokoiset alueet olisivat samassa luokassa, mutta tavoite ei ole täysin toteutunut: samaan NUTS-luokkaan kuuluvat alueet saattavat käytännössä olla hyvin erilaisia.
    Asetuksen mukaan aluejaot tarkistetaan korkeintaan joka kolmas vuosi, mutta hallinnollisten alueiden muutokset edellyttäisivät NUTS-alueiden tarkistusta useimminkin. Esimerkiksi Suomen nykyiset NUTS3-alueet vastaavat vuoden 2006 maakuntajakoa, joka eroaa jonkin verran nykyisestä maakuntajaosta.
    Suomen alueelliset erityispiirteet, jotka johtuvat muun muassa pitkistä etäisyyksistä ja hajautuneesta yhdyskuntarakenteesta, eivät tule ilmi suuralueita koskevien keskimääräistietojen pohjalta. Sen vuoksi Suomessa on usein käytetty NUTS-alueita tarkempia tilastokuvauksia.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.9.2009