Alueluokitusten tulisi olla sekä pysyviä että joustavia

  1. Kuntapohjaiset alueet
  2. Tampere ja Kouvola eivät ole kaupunkeja
  3. Pienalueet
  4. Karttaruudut aluetilastojen pohjana
  5. Yhtenäisyyttä ja joustamista

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Karttaruudut aluetilastojen pohjana

Ruuduittaisten tilastojen tuottaminen perustuu hilaverkon hyödyntämiseen. Hilaverkko on muodostettu jakamalla koko Suomi yhtä suuriin ruutuihin, hiloihin. Ruutukokoja on kaksi: 250 m x 250 m ja 1 km x 1 km. Hilaverkkoihin päivitetään kunkin vuoden alussa voimaan tuleva kuntajako, muilta osin hilaverkko säilyy muuttumattomana.

Ruuduilla on tilastointialueena monenlaisia etuja: Ruudut ovat samankokoisia, ja niiden vertailu on tilastollisesti ja visuaalisesti perusteltua. Ruudut eivät muutu vuosittain, niiden sijainti pysyy ennallaan eivätkä ne ole riippuvaisia hallinnollisista alueista tai niissä tapahtuvista muutoksista.

Ruuduittaisista tilastoista voidaan tarkastella esimerkiksi asutustihentymiä ja asumattomia alueita. Tilastokeskus on määritellyt jo autioituneita ja autioitumisuhan alaisia alueita ruuduittaisten tilastojen perusteella. Ruutukehikko mahdollistaa myös erilaisten vyöhykkeiden määrittelyn (ydinvoimalan ympäristö, rantavyöhyke, kaupungin läheisyys).

Ruututarkasteluun liittyy myös ongelmia. Ruudut tilastoalueina ovat vaikeasti hahmotettavia, ja ne vaativat yleensä tuekseen tausta-aineistoja. Ruutuaineistojen tarkkuus lisää myös tietosuojavaatimuksia. Lisäksi ruutuaineistot ovat usein suuria, ja se saattaa asettaa suuria vaatimuksia tietojenkäsittelylle.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.9.2009