Pääkaupunkiseutulaiset kuluttavat eniten
- Kulutusmenojen kehitys on ollut alueellisesti melko tasaista
- Etelän kulutus on omaa tasoaan
- Arkisen kulutuksen osuus on pienin pääkaupunkiseudulla
- Asumisen kulut heijastelevat hintatasoa ja asumistapaa
- Liikennekulut suurimmat pendelöintialueilla
- Ravintolapalveluiden käyttö kasvattaa ruokamenojen eroja
- Vaatteita shoppaillaan erityisesti kaupungeissa
- Matkailukulutuksessa on suuria eroja
- Elintavan ja elintason erot muokkaavat kuvaa alueiden kulutuksesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Matkailukulutuksessa on suuria eroja
Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kulutetaan keskimäärin melkein yhtä paljon kuin elintarvikkeisiin, paikoitellen jopa enemmänkin. Tähän ryhmään kuuluu melko sekalainen joukko vapaa-ajan tavaroita ja palveluja, muun muassa kodin viihde-elektroniikka ja tietokoneet, harrastus- ja virkistysvälineet, urheilu- ja kulttuuripalveluja, rahapelejä, kirjoja, lehtiä ja valmismatkoja.
Tässäkin kulutusryhmässä pääkaupunkiseutu erottuu muusta maasta selvästi: sen kotitaloudet kuluttavat jopa 36 prosenttia eli noin 1 000 euroa enemmän vapaa-aikaan kuin pohjoissuomalaiset. Suurimmat erot ovat valmismatkoissa, joihin pääkaupunkiseudun taloudet laittavat kolminkertaisesti rahaa Pohjois-Suomeen verrattuna. Eroja on myös kulttuuri- ja urheilupalveluiden kulutuksessa sekä kirjojen hankinnassa. Ainoastaan rahapeleissä pääkaupunkiseutu kuluttaa muuta maata vähemmän. Samat piirteet ovat havaittavissa kuntatyyppien välisissä eroissa: vapaa-ajan kulutus on suurinta kaupungeissa, pienintä maaseudulla ja taajamakunnat asettuvat näiden väliin.
Päivitetty 30.9.2009