Pääkaupunkiseutulaiset kuluttavat eniten

  1. Kulutusmenojen kehitys on ollut alueellisesti melko tasaista
  2. Etelän kulutus on omaa tasoaan
  3. Arkisen kulutuksen osuus on pienin pääkaupunkiseudulla
  4. Asumisen kulut heijastelevat hintatasoa ja asumistapaa
  5. Liikennekulut suurimmat pendelöintialueilla
  6. Ravintolapalveluiden käyttö kasvattaa ruokamenojen eroja
  7. Vaatteita shoppaillaan erityisesti kaupungeissa
  8. Matkailukulutuksessa on suuria eroja
  9. Elintavan ja elintason erot muokkaavat kuvaa alueiden kulutuksesta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Juha Honkkila on tilastopäällikkö ja Kaisa-Mari Okkonen Hyvinvointikatsauksen toimittaja Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen   Hyvinvointikatsauksessa 2/2009.

Kulutuksen rakenne on maan eri osissa melko samankaltainen, mutta kulutetuissa euroissa on suuriakin eroja. Kulutus on runsainta kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asumisen menot ovat pienimmät maaseudun kotitalouksilla, mutta niiden liikennemenot ovat vastaavasti suurimmat.

Kuluttamiseen, sen tasoon ja rakenteeseen vaikuttavat monet tekijät. Itsestään selvin kulutusta määrittelevä tekijä ovat tulot, jotka asettavat materiaalisten resurssien hankkimisen rajat ja tason. Kotitalouksien tulojen kohdentuminen riippuu kuitenkin myös välttämättömyyksistä, haluista, tavoista ja tottumuksista. Nuorten ja vanhojen, yksin asujien ja lapsiperheiden tai työssäkäyvien ja eläkeläisten tarpeet ovat hyvin erilaisia.

Myös lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet ohjaavat kuluttamista: jos julkista liikennettä ei ole tai mahdollisuudet vaikkapa kulttuuripalvelujen käyttöön ovat rajalliset, ohjautuvat kotitalouden eurot väistämättä muualle.

Alueiden välinen muuttoliike vie nuoria eteläiseen Suomeen ja kaupunkiseuduille, joiden kuluttamisympäristö on hyvin erilainen kuin harvaan asutussa Pohjois-Suomessa. Alueelliset erot muun muassa kotitalouksien rakenteessa, väestön iässä ja ammatissa toimimisessa (ks. Honkkila 2009) johtavat erilaiseen tulotasoon, ja pieni- ja suurituloisuus jakautuvat epätasaisesti eri puolille maata (ks. Honkkila ja Ruotsalainen tässä numerossa). Myös esimerkiksi asumisen hinta tai joukkoliikenteen saatavuus muokkaavat alueiden kulutuspiirteitä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjalta kulutuksen alueellisia eroja sekä maantieteellisesti (Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi sekä pääkaupunkiseutu) että kuntatyypin mukaan (kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat).

Kulutusmenojen kehitys on ollut alueellisesti melko tasaista

Kotitalouksien keskimääräisten kulutusmenojen kehitys on ollut vuosien 1985 ja 2006 välillä melko samansuuntaista eri puolilla Suomea. 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun taitteeseen kotitalouksien kulutusyksikköä kohden lasketut menot kasvoivat kaikilla alueilla, mutta erityisen vauhdikkaasti Pohjois-Suomessa. 1990-luvun alun laman myötä kotitalouksien kulutusmenot kääntyivät laskuun, ja ne pienenivät noin 10 prosenttia vuoteen 1995 mennessä. Tuolloin vähensivät kulutustaan nekin, joilla siihen ei ollut taloudellista pakkoa (Ahlqvist - Raijas 2004). Tämän jälkeen kulutusmenot ovat kuitenkin jatkuvasti kasvaneet maan kaikissa osissa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Kulutusmenojen kehitys suuralueittain ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2006. Vuoden 2006 rahassa.

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Kulutusmenot ovat kehittyneet eri puolilla maata hieman eri tavoin keskikulutukseen verrattuna. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kotitalouksien suhteellinen asema on hieman heikentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Muualla maassa kulutuksen suhde koko maan keskiarvoon on pysynyt melko muuttumattomana.

Kehitys on ollut samanlaista myös kaupunkien, taajaan asuttujen kuntien ja maaseutukuntien kesken: euroilla mitaten niissä kaikissa kotitalouksien kulutusmenot ovat kasvaneet 1990-luvun puolesta välistä (kuvio 2). Suhteessa keskikulutukseen kaupunki-, taajama- ja maaseutukuntien väliset erot näyttäisivät kaventuneen hieman.

Kuvio 2. Kulutusmenojen kehitys eri kuntatyypeissä 1985-2006. Vuoden 2006 rahassa.

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.9.2009

Jaa