Espoossa on useita rikkaita alueita

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Pekka Ruotsalainen on suunnittelija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009.

Suomen suurituloisimmat postinumeroalueet ovat pääkaupunkiseudulla ja pienituloisimmat Lapissa ja itäisessä Suomessa. Eräillä Helsingin ja Espoon postinumeroalueilla omaisuustulojen osuus on keskimäärin yli puolet tuloista, mutta joillakin Itä-Lapin postinumeroalueilla tulonsiirrot voivat olla jopa kaksi kolmasosaa tuloista.

1990-luvun puolivälin jälkeen tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä (Tulonjaon kokonaistilasto, Tulonjakotilasto). Parhaiten ovat menestyneet ne paikkakunnat, joihin kertyi eniten taloudellista toimeliaisuutta talouskasvun aikana. Ei ole yllättävää, että suurituloisin väestö asuu näillä kasvupaikkakunnilla. Väestön taloudellinen hyvinvointi ei jakaudu kuntien sisälläkään tasaisesti, vaan pienalueiden väliset hyvinvointierot voivat olla suuret.

Kunnat ovat yleensä olleet pienimpiä tilastoalueita, joiden mukaan väestön tuloja ja tuloeroja on virallisissa tulonjakotilastoissa kuvattu. Tässä artikkelissa alueiden välisiä tuloja tarkastellaan postinumeroalueittain (ks. tietolaatikko). Tulovertailu tehdään aikuisväestön (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevien rahatulojen eli verojen vähentämisen jälkeisten tulojen pohjalta. Vertailussa käytetään indikaattorina henkilön mediaanituloa. Mediaanitulo sopii postinumeroalueiden kaltaisten pienalueiden tarkastelemiseen sen vuoksi, että äärihavainnot - poikkeuksellisen pienet tai suuret tulot - eivät vääristä vertailua.

Artikkelissa tarkastellaan 30 suurituloisimmalla ja 30 pienituloisimmalla postinumeroalueella asuvan väestön tuloja vuonna 2007. Tarkasteluun on valittu vain ne postinumeroalueet, joissa asui vähintään 30 aikuista jokaisena vuonna 1995 ja 2007 välisenä aikana.

Espoossa eniten huipputuloisia alueita

Selvästi suurituloisimmat ihmiset asuvat Espoon Westendin postinumeroalueella, jossa aikuisten mediaanitulo oli keskimäärin 31 200 euroa vuonna 2007. Seuraavaksi suurituloisin oli Espoon Friisilä, jossa asuvien tulot olivat 28 000 euroa eli runsaat 3 000 pienemmät kuin Westendissä. Muita suurituloisten asuinalueita ovat Helsingin Kuusisaari-Lehtisaari ja Espoon Nöykkiö. Koko maan 18 vuotta täyttäneiden mediaanitulo oli 17 100 euroa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Aikuisten (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevat mediaanitulot 30 suurituloisimmalla postinumeroalueella vuosina 1995 ja 2007. (Kaikki tulot vuoden 2007 rahana.)

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Kolmestakymmenestä suurituloisimmasta postinumeroalueesta 16 on Espoossa ja seitsemän Helsingissä. Listalla on lisäksi kaksi aluetta Kirkkonummelta, Jorvas ja Veikkola. Suurituloisten alueiden joukossa on myös Östersundom, joka liitettiin Sipoosta Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Myös Kauniaisista (Suur-Kauniainen), Tuusulasta (Lahela), Vantaalta (Ylästö) ja Mikkelistä (Karkialampi) kolmenkymmenen suurituloisimman listalle ylsi yksi postinumeroalue.

Eniten aikuisväestöä suurituloisimmista alueista asui Suur-Kauniaisissa: noin 6 300 henkilöä. Seuraavaksi väestörikkaimpia olivat Espoon Niittykumpu (5 200 henkeä) ja Helsingin Länsi-Pakila (5 000 henkeä). Vähiten väkeä oli Mikkelin Karkialammella (30 henkeä), Espoon Suvisaaristossa (440 henkeä) ja Espoon Gumböle-Karhusuolla (860 henkeä).

Väestön määrä on yleensä kasvanut huipputuloisten postinumeroalueilla vuosina 1995-2007. Etenkin Espoon Sepänkylän, Kattilalaakson ja Vattuniemen, Kirkkonummen Veikkolan ja Vantaan Ylästön postinumeroalueilla väestön määrä on selvästi lisääntynyt. - Tässä yhteydessä ei ole pystytty tarkemmin selvittämään, mistä väestön muutokset näillä postinumeroalueilla johtuvat; syinä voivat olla esimerkiksi uudet asuinalueet ja postinumeroalueiden muutokset.

Sivun alkuun

Pienituloisia eniten Lapissa ja Kainuussa

Pienituloisimmat asuvat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Lapissa, Kainuussa ja Ylä-Karjalassa olevilla postinumeroalueilla. Lisäksi yksittäisiä pienituloisten asuttamia postinumeroalueita löytyy Etelä-Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Aikuisten (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevat mediaanitulot 30 pienituloisimmalla postinumeroalueella vuosina 1995 ja 2007. (Kaikki tulot vuoden 2007 rahana.)

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Kaikista pienimmät tulot olivat Suomussalmen Ahjolan ja Perangan postinumeroalueilla, joissa aikuisten mediaanitulo verojen jälkeen oli noin 9 300 euroa vuonna 2007. Etelä-Suomen postinumeroalueista pienituloisimpien listalle pääsi Espoon Otaniemi, jossa mediaanitulo oli runsaat 10 000 euroa. Espoolaisittain poikkeuksellisen alhainen tulotaso johtuu siitä, että Teknillisen korkeakoulun opiskelija-asunnot sijaitsevat Otaniemessä.

Kaikkien tarkastelussa mukana olleiden pienituloisten postinumeroalueiden väestömäärä on vähäinen. Ainoastaan Espoon Otaniemessä väkeä on suhteellisen runsaasti, noin 3 400 henkeä. Muilla pienituloisimpien asuttamilla postinumeroalueilla aikuisväestöä asuu 30:sta 250:een henkeä. Lisäksi näiden alueiden väestömäärä on, Otaniemeä lukuun ottamatta, selvästi vähentynyt vuosien 1995 ja 2007 välillä.

Sivun alkuun

Tulojen muutokset suurimpia huipputuloisilla alueilla

Tulot ovat vuosina 1995-2007 nousseet reaalisesti selvästi eniten niillä alueilla, joiden tulotaso oli alunperinkin korkea (kuviot 3 ja 4). Eniten tulot ovat kasvaneet Östersundomissa, jossa aikuisten mediaanitulo oli noussut lähes 80 prosenttia 1990-luvun puolivälistä lähtien. Espoon Friisilässä tulot nousivat lähes yhtä paljon, 75 prosenttia.

Kuvio 3. Aikuisten (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevien mediaanitulojen reaalinen muutos 30 suurituloisimmalla postinumeroalueella vuosina 1995 ja 2007. Prosenttia.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Kirkkonummen Jorvas, Espoon Gumböle-Karhusuo, Westend ja Uusimäki sekä väestömäärältään näitä pienempi Mikkelin Karkialampi ylsivät yli 60 prosentin reaalikasvuun. Koko maassa reaalitulot nousivat 37 prosenttia vuosina 1995-2007. (Kuvio 3.) Pienituloisimmilla postinumeroalueilla tulot kasvoivat reaalisesti selvästi vähemmän vuosina 1995-2007, ja joillakin alueilla reaalitulot jopa pienenivät (kuvio 4).

Kuvio 4. Aikuisten (yli 18-vuotiaat) käytettävissä olevien mediaanitulojen reaalinen muutos 30 pienituloisimmalla postinumeroalueella vuosina 1995 ja 2007. Prosenttia.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Hyvätuloisille tuotannontekijätuloja, pienituloisille tulonsiirtoja

Joillekin alueille on kasautunut runsaasti varallisuutta, mistä kielii omaisuustulojen suuri osuus tuloista. Hyvätuloisilla alueilla asuvien tulot koostuvat pääasiassa palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista. Esimerkiksi Helsingin Kuusisaari-Lehtisaaren ja Kaartinkaupungin sekä Espoon Westendin postinumeroalueilla omaisuustulot muodostivat yli puolet aikuisen keskimääräisasukkaan tuloista vuonna 2007. Myös Espoon Suvisaariston asukkaiden tuloista omaisuustulot olivat lähes puolet. Vielä 1990-luvun puolivälissä näiden alueiden omaisuustulot olivat yleensä 20-30 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

Pienituloisilla väestötappioalueilla väestö elää enimmäkseen julkiselta sektorilta saatujen tulonsiirtojen varassa. Jo 1990-luvun puolivälissä pienituloisimpien alueiden tulojen rakenne oli jotakuinkin samankaltainen kuin vuonna 2007. Väestörakenteesta johtuen merkittävä osa tuloista muodostuu työeläkkeistä, koska pienituloisilla alueilla elää pääasiassa työelämän ulkopuolella olevaa väestöä.

Esimerkiksi Sallan Aholanvaaran postinumeroalueella tulonsiirrot ovat kaksi kolmasosaa aikuisväestön kokonaistulosta vuonna 2007. Pelkosenniemen Aapajärven, Sodankylän Uimaniemen ja Ylitornion ja Pellon kuntien alueille sijoittuvan Pessalompolon asukkaiden saamat tulonsiirrot olivat 60 prosenttia kokonaistulosta vuonna 2007.

Sivun alkuun

Väestö ja varallisuus keskittyvät

Tarkastelu osoittaa, että alueiden välisiä tuloeroja on välillä hyvä tarkastella myös pienaluetasolla. Kuntien sisälläkin saattaa olla suuria alueellisia eroja - siitä on Espoon Westendin ja Otaniemen suuri ero hyvä esimerkki. Lisäksi pienalueiden väliset erot ovat kärjistymässä, koska pienten ja suurten tulojen alueilla ihmisten tulot ovat viime vuosina kehittyneet hyvin eritahtisesti.

Pitkällä aikavälillä myös väestökehitys vaikuttaa alueiden tuloihin. Tarkastelun kohteena olevilla suuri- ja pienituloisten alueilla väestö on kehittynyt eri tahtiin ja vieläpä eri suuntiin. Postinumeroalueiden väestömuutokset voivat johtua sekä muuttoliikkeestä, uusista asuma-alueista että postinumeroalueiden rajojen muutoksista.

Huipputuloisten alueille on ominaista tuotannontekijätulojen (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot) suuri osuus tuloista. Pienituloisille alueille puolestaan on ominaista tulonsiirtojen suuri osuus tuloista: joillakin Itä-Lapin postinumeroalueilla niiden osuus on jopa kaksi kolmasosaa.

Erityisesti omaisuustuloilla on suuri merkitys monilla hyvätuloisilla postinumeroalueilla. Vielä 1990-luvun puolivälissä omaisuustuloilla ei ollut millään alueella kovin suurta merkitystä, mutta viime vuosina eräillä Helsingin ja Espoon postinumeroalueilla omaisuustulojen osuus on noussut yli 50 prosentin. Sekin kertoo siitä, että varallisuus on yhä enemmän keskittymässä näille asuinalueille.

Lähteet:
Tulonjaon kokonaistilasto.
Tilastokeskus. Saatavissa: www.tilastokeskus.fi.
Tulonjakotilasto.Tilastokeskus. Saatavissa: www.tilastokeskus.fi.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 8.6.2009