Joka toisella lomautetulla ei ole tietoa töihin paluusta
- Lomautuksia koettu eniten teollisuudessa ja rakentamisessa
- Joka toisella lomautetuista ei tietoa töihin paluusta
- Lomautetut piiloutuvat tilastoihin
- Suomalainen tapa kohdata taantuma
- Lomautuksia tilastoidaan monella tavalla
Joka toisella lomautetuista ei tietoa töihin paluusta
Henkilöstöä voidaan lomauttaa joko kokoaikaisesti tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä. Kestoltaan lomautus voi olla määräajaksi sovittu tai toistaiseksi jatkuva. Lomautetut ovat työmarkkinatilanteensa puolesta hyvin sekalainen joukko. Osa lomautuksista on määräaikaisia ja kestoltaan hyvinkin lyhyitä, jolloin niiden vaikutus saattaa jäädä yksilön kannalta pieneksi. Pitemmäksi ajaksi lomautettujen tilanne puolestaan on jo huolestuttavampi: muutaman kuukauden katko työssä tuntuu jo kukkarossa ja ehkä irtisanomisen uhkaakin on ilmassa.
Huonoin työmarkkinatilanne on toistaiseksi lomautetuilla, joilla ei ole tietoa työhön paluun ajankohdasta tai siitä, jatkuuko työ enää ylipäätään. Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä noin puolet lomautetuista oli lomautettu toistaiseksi (kuvio 2). Heistä vajaa puolet oli etsinyt aktiivisesti uutta työtä ja luokittui työvoimatutkimuksessa työttömiksi, mutta 56 prosenttia odotteli vielä vanhan työn jatkumista.
Kuvio 2. Lomautettujen määrä neljännesvuosittain 2008-2009 (henkilöä)
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lomautetut piiloutuvat tilastoihin
Lomautusten lisääntyminen ei suoraan näy tilastoissa esimerkiksi työttömyysasteen nousuna, sillä lomautettujen työmarkkina-asema määrittyy eri tilastoissa erilaisten kriteerien kautta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa määräajaksi lomautetut ovat työllisiä, jos lomautus on kestänyt alle kolme kuukautta. Toistaiseksi lomautetut taas luokittuvat työttömiksi, jos he ovat etsineet työtä ja olisivat valmiit ottamaan työn vastaan kahden viikon kuluessa. Jos toistaiseksi lomautettu ei ole etsinyt aktiivisesti työtä, hänet luokitellaan työvoimaan kuulumattomaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa henkilökohtaisesti lomautetut sisältyvät työttömiin työnhakijoihin, mutta ryhmälomautusten piirissä olevat eivät. Lomautetut ovat siis eräänlainen työllisyyden ja työttömyyden rajamaille sijoittuva ryhmä, jonka kohdalla tilastojen käyttämät perinteiset työmarkkina-asemaa kuvaavat käsitteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Lomautusten määrän kehitys on etenkin taantuman alkuvaiheessa varsin toimiva indikaattori kuvaamaan työmarkkinoiden kiristymistä ja täydentämään perinteisten työmarkkinatilastojen antamaa kuvaa. Sen tulkinnassa on kuitenkin omat vaaransa. Lomautusten määrän kääntyminen laskuun voi nimittäin olla merkki paitsi tilanteen paranemisesta myös sen huononemisesta siinä tapauksessa, että lomautukset alkavat kääntyä irtisanomisiksi. Lomautusten määrän kehitystä ei siis tulisi seurata erillään työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä, vaan näiden rinnalla täydentävänä indikaattorina.
_____________
Suomalainen tapa kohdata taantuma
Lomautukset ovat Suomessa yleinen nopea tapa reagoida talouden laskusuhdanteisiin ja niistä johtuviin tuotannollisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Lomautusjärjestelmää voidaan pitää eräänlaisena puskurina, jonka avulla saatetaan ainakin lykätä, ellei jopa kokonaan välttää irtisanomisia. Suomalainen järjestelmä on tarkkaan lailla säädelty, ja lomautettu palkansaaja on oikeutettu työttömyysturvaan lomautuksen ajalta. Kansainvälisessä mittakaavassa vastaavat lomautusjärjestelmät ovat varsin harvinaisia.
Vaikka lomautukset ovat irtisanomisia lievempi keino sopeuttaa toimintaa, niihin sisältyy yksilön kannalta monenlaisia riskejä. Monelle lomautetulle katko töistä merkitsee epävarmuutta tulevaisuudesta ja töiden jatkumisesta. Lomautukset voivat myös johtaa myöhemmin irtisanomisiin, jos työnantajan taloudelliset vaikeudet jatkuvat.
_____________
Lomautuksia tilastoidaan monella tavalla
Lomautuksia kuvataan sekä Tilastokeskuksen että työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa. Eri tilastot kuvaavat ilmiötä hieman eri lähtökohdista ja eri määritelmiä käyttäen.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tieto lomautuksista perustuu haastatteluihin. Työvoimatutkimuksessa haastatellaan joka viikko noin kolmeatuhatta satunnaisesti valittua 15-74-vuotiasta henkilöä. Haastattelujen perusteella muodostetaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain raportoitavia tilastotietoja Suomessa asuvan väestön työllisyydestä, työttömyydestä ja muusta toiminnasta.
Lomautetuksi määritellään työvoimatutkimuksessa henkilö, joka on ollut tutkimusviikon kokonaan poissa työstä ja ilmoittaa poissaolon syyksi lomautuksen. Henkilö voi olla lomautettu joko määräajaksi tai toistaiseksi. Tutkimusviikolla vähänkin työtä tehneet eivät näy työvoimatutkimuksessa lomautettuina. Lomautettujen määrä ei siis sisällä esimerkiksi osa-aikaisesti lomautettuja tai sellaisia, joiden lomautus on alkanut kesken tutkimusviikon.
Otostutkimuksessa aineiston koko ja havaintojen määrä vaikuttavat suoraan tietojen luotettavuuteen. Työvoimatutkimukseen perustuvia tietoja lomautuksista on vuosien 2008-2009 aikana julkaistu pääasiassa neljännesvuosittain, sillä neljännesvuosittainen tieto on laajemman otoksen vuoksi luotettavampaa kuin kuukausitason tieto. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 lomautettujen määrän luottamusväli oli ± 4 500 henkilöä, kun 1. neljänneksen keskiarvon luottamusväli oli ± 2 500 henkilöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) puolestaan kerää tietoa henkilökohtaisista lomautuksista työ- ja elinkeinotoimistoilta. Henkilökohtaisesti lomautetun tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi saadakseen lomautuksen ajalta korvausta, joten henkilökohtaiset lomautukset näkyvät TEM:in työnvälitystilastossa varsin kattavasti. Tietoa lomautettujen määrästä julkaistaan kuukausittaisessa työllisyyskatsauksessa.
Tämän lisäksi TEM kerää myös TE-keskuksilta tietoa ryhmälomautuksista, joissa työnantaja lomauttaa kerralla määräajaksi vähintään 10 henkilöä. Ryhmälomautuksista julkaistaan alueittaisia ja toimialoittaisia tietoja TEM:in internet-sivuilla osoitteessa
http://www.tem.fi/ryhmalomautukset.
Päivitetty 2.6.2009