Suuri lama teki työvoimatutkimuksesta otostutkimusten edelläkävijän

  1. Laman torjumiseksi tarvittiin tietoja
  2. Tarkistusmittauksesta tuli surveyn merkkipaalu
  3. Nuoret tutkijat luovat uuden menetelmän
  4. Uudelle menetelmälle runsaasti käyttöä
  5. Laskentatekniikan kehitys loi modernin surveyn perustan
  6. Loppu on historiaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Loppu on historiaa

Tilastovirastojen työvoimatutkimuksilla on ollut keskeinen tehtävä tilastotieteellisten otantamenetelmien kehittämisessä. Ne olivat ensimmäisiä yhteiskuntatutkimuksia, joissa sovellettiin modernia otantateoriaa. 3 Uudenaikaisen otantateorian kehitys sai tärkeimmän sysäyksensä Yhdysvaltojen työvoimatutkimuksen (Current Population Survey CPS) käynnistämisestä 1940-luvun alussa, ja CPS:ää varten kehitetyt tiedonkeruumenetelmät otettiin nopeasti käyttöön muiden maiden vastaavissa tutkimuksissa.

Yhdysvaltojen työvoimatutkimuksen tarpeisiin luotu teoria loi pohjan erittäin monimutkaisille otoksen poiminta- ja estimointimenetelmille. Yhtenä seurauksena tästä työstä oli kymmenen vuotta myöhemmin julkaistu Hansenin, Hurwitzin ja Madowin (1953) kaksiosainen otantateoriaa käsittelevä teos Survey Sampling Methods and Theory, josta tuli yksi alan perusteoksista. Tämä kehitystyö innoitti myös muita tilastotieteilijöitä, ja 1940- ja 50-lukujen taitteessa julkaistiin kolme muuta tilastotieteellisen otantateorian perusteosta.

CPS:n käyttämät menetelmät ja erityisesti sen tulokset huomattiin nopeasti myös muilla hallinnonaloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kehitettyä otantamenetelmää alettiin soveltaa yhä laajemmin yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa tutkimuksissa - muiden muassa Pekka Kuusi piti Hansenin ja Hurwitzin menetelmää esikuvanaan (Kuusela 2008). Parissa vuosikymmenessä menetelmän käyttö ja teoreettinen kehittely lisääntyivät räjähdysmäisesti. Tähän vaikutti merkittävästi tietokoneiden kehittyminen ja tilastollisten ohjelmistojen ilmestyminen markkinoille.

Todennäköisyysotannan suosion taustalla on kaksi merkittävää tekijää: menetelmällä on vankka teoreettinen perusta ja sen avulla pystytään arvioimaan estimaattien tarkkuutta. Lisäksi poimintamenetelmä on objektiivinen, mikä lisää saatujen tulosten uskottavuutta.

Otostutkimuksista on tullut keskeinen osa modernia yhteiskuntaa.

__________

1 Arthur Bowley oli Lontoon University Collegen professori, joka julkaisi ensimmäisen formaalin otantateorian vuonna 1926. Lisäksi hän toteutti Englannissa useita otostutkimuksia, jotka muistuttivat nykyisiä elinolotutkimuksia.
2 Herman Hollerith oli Census Bureaun työntekijä, kun hän rakensi ensimmäisen reikäkorttikoneen. Vuonna 1896 Hollerith perusti oman yrityksen valmistamaan ja markkinoimaan koneita, ja 1920-luvulla yrityksen nimeksi tuli International Business Machines (IBM).
3 Maataloutta koskevissa tutkimuksissa otantateoriaa oli sovellettu jo aiemmin, mutta CPS oli ensimmäinen ihmistutkimus, jossa sovellettiin modernia otantateoriaa. Ihmispopulaatioita oli tutkittu aikaisemminkin surveymenetelmää käyttäen, mutta otoksia ei poimittu satunnaispoiminnalla.

Lähteet:

Bellhouse, D. R. 2000. Survey Sampling Theory over Twentieth Century and its Relation to Computing Technology. Survey Methodology 26, 11-20.
Hansen, M. H. 1987. Some History and Reminiscences on Survey Sampling. Statistical Science 2, 180-190.
Hansen, M. H. - Hurwitz, W. N. - Madow, W. G. 1953. Survey sampling methods and theory I & II. John Wiley & Sons.
Heikinheimo, L. 1954. Metsätyövoiman tutkimusmenetelmä. Acta forestalia Fennica 63. Helsinki.
Hogg, M. H. 1930. Sources of Incomparability and Error in Employment-Unemployment Surveys. Journal of the American Statistical Association 25, 284-294.
Hogg, M. H. 1932. The Incidence of Work Shortage. Russell Sage Foundation, New York.
Kuusela, V. 2008. Surveyn alkutaival tieteelliseksi tutkimusmenetelmäksi. Hyvinvointikatsaus 4/2008.
Olkin, I. 1987. A Conversion with Morris Hansen. Statistical Science 2, 162-179.
Ristimäki, T. 1971. Suomen Työvoimatiedustelu. Menetelmät ja tulokset vuosina 1959-1969. Tilastollisia tiedonantoja 48. Tilastokeskus, Helsinki.
Stephan, F. F. 1948. History of the Uses of Modern Sampling Procedures. Journal of the American Statistical Association 43, 12-39.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.6.2009