Hyvinvointia ei voi mitata yhdellä luvulla
- Tulot tai kulutus lähtökohtana
- Kotityö ja julkiset palvelut lisäävät taloudellista hyvinvointia
- Ovatko laskentaerät yhteismitallisia?
- Hyvinvointi vai taloudellinen hyvinvointi?
- Tuloerot vaikuttavat hyvinvointiin
- Myös ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Myös ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin
Arvostelullani en halua sanoa, etteivätkö indikaattoreissa lisättävät ja vähennettävät erät olisi tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin ja useimmat niistä myös taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Mutta käytetyt mekaaniset laskutavat johtavat harhaan.
Mielestäni ei ole mahdollista pelkistää hyvin moniulotteisia ilmiöitä yhdeksi ainoaksi tunnusluvuksi, joka kertoisi hyvinvoinnin tai taloudellisen hyvinvoinnin "todellisen" tason ja kehityksen. Parempi lähtökohta olisi tunnustaa, että moniulotteiset ilmiöt vaativat kuvaajikseen useita tunnuslukuja, joita pitää tarkastella erikseen eikä laskea yhteen.
En halua vähätellä myöskään saastumisen ja ympäristöongelmien aiheuttamia "hyvinvointitappioita". Mielestäni ympäristöongelmat ovat aivan tarpeeksi vakavia, jotta niitä tarkastellaan itsenäisesti yhtenä keskeisenä hyvinvoinnin ulottuvuutena. Siihen tarkoitukseen niitä ei tarvitse muuntaa rahamääräisiksi.
Ihmiskunnan on joka tapauksessa lähitulevaisuudessa sopeutettava tuotanto ja kulutus luonnon antamien reunaehtojen mukaisiksi. Uusiutuvien luonnonvarojen kulutus ei voi jatkuvasti ylittää niiden uusiutumiskykyä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta on harkittava vielä tarkemmin eikä meillä ole varaa tuudittautua uskoon, että teknologian kehitys kyllä ratkaisee raaka-aineongelmat aikanaan.
Yleisesti myös tunnustetaan, että näiden vuosikymmenten ehkä vaikeimman ongelman, ilmaston liiallisen lämpenemisen, pysäyttäminen tai hidastaminen edellyttää kasvihuonepäästöjen radikaalia rajoittamista. Se taas tarkoittaa muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön tuntuvaa vähentämistä.
Näiden toimien seurauksena ihmiskunnan, tai ainakin niin sanottujen länsimaiden, kulutus varmasti vähenee monien hyödykkeiden osalta. Toisaalta on myös paljon sellaista tuotantoa ja kulutusta, joka voi kasvaa aiheuttamatta ympäristöongelmia. Nämä eri suuntiin vaikuttavat muutokset heijastuvat väistämättä taloudelliseen hyvinvointiin ja sen mittareihin.
Lähteet:
Hoffrén: Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita, Tieto&trendit, marraskuu 2008.
Hoffrén: Measuring the Eco-efficiency of Welfare Generation in a National Economy, The Case of Finland, Tilastokeskus Tutkimuksia 233, Helsinki 2001.
Daly and Cobb: For the Common Good, Beacon Press, Boston 1989.
Jukka Hoffrénin ja Hanna Rätön Genuine Progress Indicator (GPI) -laskentametodologiaa ja Suomen GPI:n laskentaa esittelevä artikkeli ilmestyy Tieto&trendit- lehden seuraavassa numerossa.
Päivitetty 16.2.2009