Energian kulutus laski alkuvuonna - taantuma vähentää kysyntää loppuvuonna

  1. Sähkön nettotuonti ja vesivoiman tuotanto lisääntyivät huomattavasti
  2. Sähkön ja polttoaineiden markkinahinnat korkeita alkuvuonna
  3. Raakaöljyn hinta romahti loppusyksystä
  4. Energian kuluttajahinnat kääntyivät syksyllä laskuun

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Leena Timonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen ympäristö- ja energia -vastuualueella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2008

Odotettavissa oleva talouden taantuma vähentää energian kysyntää loppuvuodesta. Samanaikaisesti myös hinnat ovat laskussa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta lähti jyrkkään laskuun syksyllä, mikä vaikutti myös muihin energiamarkkinoihin.
_________________

Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja vesivoiman runsas tuotanto vähensivät sähkön lauhdetuotantoa ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä alkuvuonna. Energian kokonaiskulutus oli tammi-kesäkuussa 17 miljoonaa öljytonnia (toe). Vähennystä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli neljä prosenttia. Energian kokonaiskulutuksen laskuun vaikutti sähkön hankinnassa lauhdesähkön tuotannon korvautuminen vesivoimalla ja tuontisähköllä. Pohjoismaissa pitkään jatkunut hyvä vesitilanne lisäsi kotimaista vesivoiman tuotantoa tammi-kesäkuussa 20 prosenttia sekä sähkön nettotuontia 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Sähköä käytettiin 45 TWh:a eli vajaat kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Noin kolme astetta normaalia leudompi talvi vähensi lämmitysenergian tarvetta. Kaukolämmön ja muun lämmitysenergian tarve jäi alkuvuonna noin 10 prosenttia normaalia pienemmäksi, laskua edelliseen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli noin viisi prosenttia.

Myös teollisuuden energian kulutus oli laskussa. Teollisuus käytti sähköä tammi-kesäkuussa kaikkiaan noin 23 TWh:a, mikä oli lähes neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuus käyttää kaikkiaan hiukan yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden energiavaltaisista toimialoista puu- ja paperiteollisuus on suurin sähkön käyttäjä lähes 60 prosentin osuudella, ja sen sähkön käyttö väheni alkuvuonna kuusi prosenttia. Vähenemisen taustatekijöitä olivat suhdanteiden ja markkinoiden muutokset sekä eräiden tehtaiden sulkeminen seuranta-jaksolla.

Kemianteollisuuden sähkön käyttö sen sijaan kasvoi noin kaksi prosenttia. Metalliteollisuuden sähkön käytössä ei tapahtunut muutoksia, vaan se säilyi edellisvuoden tasolla. Asumisen, palvelujen ja maatalouden sähkön kulutus oli 22 TWh:a, mikä oli vajaan prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lämmin sää pienensi sähkön kokonaiskulutuksen lisäksi myös talven tehohuippua, joka oli 4. tammikuuta. Sähkön kulutuksen keskiteho tunnissa oli tällöin 13 770 megawattia, joka oli 1 150 megawattia edellisvuoden teho-huippua matalampi. Huippukulutuksen aikana käytettävissä ollut tuotantokapasiteetti oli noin 13 200 megawattia, mikä ei yksin ilman tuontisähköä olisi riittänyt kattamaan kulutusta.

Yksittäisistä energialähteistä alkuvuonna vähenivät eniten hiilen (tässä hiileen lasketaan mukaan kivihiili, koksi sekä masuuni- ja koksikaasu) ja turpeen kulutukset, 30 ja 14 prosenttia. Myös öljyn käyttö kokonaisuudessaan väheni. Liikennepolttoaineista moottoribensiinin käyttö väheni viisi prosenttia, mutta dieselpolttoaineen käyttö kasvoi reilu kolme prosenttia. Raskaan ja kevyen polttoöljyn kulutukset vähenivät 21 ja 7 prosenttia.

Maakaasun käyttö puolestaan kasvoi viisi prosenttia. Puuperäisten polttoaineiden kulutus säilyi lähes viime vuoden tasolla. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergian kokonaiskulutuksessa nousi 26 prosenttiin vuoden alkupuoliskolla.

Kuvio 1. Pohjoismaisen sähköpörssin spothintojen ja päästöoikeuksien hinnan kehitys

Lähde: Nord Pool, ECX

Kuvio 2. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta
Pohjanmeren Brent-laadun spot-hinta

Lähde: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto

Kuvio 3. Öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat

Lähde: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto

Kuvio 4. Sähkön hankinta energialähteittäin ja sähkön tuotannon ominaishiilidioksidipäästöt

Lähde: Energiateollisuus ry

Sähkön nettotuonti ja vesivoiman tuotanto lisääntyivät huomattavasti

Sähkön kulutuksen vähentyessä myös sähköntuotanto kotimaassa laski tammi-kesäkuussa kaikkiaan 5 prosenttia. Erillissähkön tuotanto, pääasiassa hiililauhde, väheni kaikkiaan 56 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös turpeella tuotetun lauhdevoiman määrä laski yli 30 prosenttia. Sen sijaan vesivoima ja sähkön tuonti kasvoivat.

Korkeista sademääristä johtuen vesivoiman tuotanto kotimaassa oli ennätystasolla tammi-kesäkuussa. Myös Norjan ja Ruotsin hyvä vesitilanne nosti sähkön tuonnin korkealle tasolle. Sähkön tuonti kasvoi Pohjoismaista 51 prosenttia ja Virosta 14 prosenttia, mutta väheni Venäjältä kuusi prosenttia. Viron tuonnin osuus koko sähkön tuonnista säilyi 11 prosentissa. Ydinvoima sekä sähkön yhteistuotanto pysyivät lähes viimevuotisella tasolla.

Sähkön tuotannossa suhteellisesti eniten kasvoi tuulivoima, kaikkiaan 63 prosenttia. Tuulivoiman osuus Suomen sähköstä oli 0,3 prosenttia. Vesivoiman kasvu ja lauhdetuotannon väheneminen nostivat uusiutuvan sähkön osuuden sähkön kokonaiskulutuksessa 30 prosenttiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Hyvä vesitilanne sekä Norjan ja Hollannin välinen uusi siirtoyhteys kääntävät Pohjoismaat sähkön nettotuojasta nettoviejäksi. Hollannin lisäksi sähköä viedään Pohjoismaista Saksaan ja Puolaan. Sähköä puolestaan tuodaan Pohjoismaihin Venäjältä ja Virosta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.12.2008

Jaa